Av-palsta ja Slush -yritystapahtuma = ei mitään yhteistä?

Tulee ensiksi mieleen Nela ja surullinen kohtalonsa tuosta slushista.

Plarasin ketjuja ja kohtasin sellaisen ajatushelmen, että kunnianhimo = ahneus. Siis se, että ihminen pyrkii johonkin, haluaa muutosta, haluaa edistää tärkeiksi kokemiaan asioita on ahneutta. Ainakaan sitä ajattelija-mammaa ei Slushissa nähdä. Eikä taiteen kentillä, ei vapaa-ehtoistyössä, ei lääketieteen parissa ... ei oikeastaan missään. 

Hän kököttää okt:ssään, valittaa kun ystävät jäivät 500 km:n päähän ja stalkkaa miehensä puhelinta ja sähköpostia. Hänen claiminsa to fame on mahdollisimman kummallisen nimen keksiminen lapselleen. 

Slush ja av-palstalainen? Heti tulee mieleen kateus, "törkeää jos joku yrittää ja menestyy kun en minäkään!"

Sitten istutaan päivä älylaitteen ääressä mesmeroituneina ja hädin tuskin otetaan kontaktia omaan lapseen... no ehkä just ja just siinä välissä kun haetaan lisää kahvia/teetä likaiseen mukiin ja se aamupäivän kolmas rasvainen leivonnainen palan painikkeeksi.

Noi yritykset suurin osa täyttä roskaa

Ei niin mitään, sillä pariin päivään ei ennätä av:eilla, kun menee kaikki aika luentoja kuunnellessa.

http://www.slush.org/

Vierailija kirjoitti:

Noi yritykset suurin osa täyttä roskaa

Suurin osa joo jotakin täysin turhanpäiväisiä äly-digi-utopioita jotka vasta jollakin suppealle idean tasolla. :((

Onneks mukana näyttäis tänä vuonna olevan myös muutama ihan "oikea" suomalainen yritys. Mua ainakin kiinnostaa (ihan sijoittajanakin) sellainen yritys, jolla on oikea tuote ja oikea tarina.

Miten noihin yrityksiin edes oikein sijoitetaan? Miten tällainen tavallinen normityyppi jolla sattuu olemaan muutamakymppitonni ylimääräistä voi sijoittaa?!?

Vaikuttaa näennäiseltä hypetykseltä.

Nela osti lipun tosiaan tuonne juuri ennen katoamistaan, näinhän uutisoitiin pomonsa kertoneen.

Vierailija kirjoitti:

Plarasin ketjuja ja kohtasin sellaisen ajatushelmen, että kunnianhimo = ahneus. Siis se, että ihminen pyrkii johonkin, haluaa muutosta, haluaa edistää tärkeiksi kokemiaan asioita on ahneutta. Ainakaan sitä ajattelija-mammaa ei Slushissa nähdä. Eikä taiteen kentillä, ei vapaa-ehtoistyössä, ei lääketieteen parissa ... ei oikeastaan missään. 

Hän kököttää okt:ssään, valittaa kun ystävät jäivät 500 km:n päähän ja stalkkaa miehensä puhelinta ja sähköpostia. Hänen claiminsa to fame on mahdollisimman kummallisen nimen keksiminen lapselleen. 

Ei, vaan se, että haluaa rahaa, pyrkii tienaamaan mahdollisimman paljon rahaa, se on sitä ahneutta ja jostain syystä se jossain kulttuurissa on nimetty kuolemansynniksi, jopa suurimmaksi. Boldaamiani tavoitteita voi tavoitella myös ilman rahaa. Se on sitten ihan toinen asia ja tapahtuu jossain muualla.

Slush on ihan kiinnostava. Osa tietysti 20 jamppoja joiden isillä fyrkkaa ja nekin haluu, mut myös oikeesti hyviä ideoita. En osaa sanoa yhtäläisyyksiä.

Yritystä on vaikea johtaa ilman rahaa. Erityisesti jos mukana on sijoittajia, jotka luonnollisesti odottavat tuottoa näille sijoituksilleen. Ja Slush nimenomaan on sijoittajatapahtuma, jossa aloittelevat, nuorehkot yritykset kohtaavat potentiaalisia sijoittajia jotka mahdollistavat yritystoiminnan toteuttamisen.

Kannattaakin tarkastella yritysten motiiveja ja impaktia Suomeen, koko maailmaan ja maailman tilaan. Onko yrityksellä muutakin motiivia (jotakin aitoa filosofiaa ja moraalia) kuin pinnallinen rahan takominen sijoittajilleen? Jos on, niin silloin puhutaan mun silmissäni todella kiinnostavasta yrityksestä!

Slush?

Onko se jotakin syötävää tai juotavaa? Sitä jäähilejuttua mitä kaikkialla myydään?