Suomessa ylikoulutetaan ihmisiä

Tulee mieleen että onko suomalainen opiskelijamateriaali tavallista hitaampaa, vai mistä lienee kyse? Kuinka ihmeessä saadaan tuhrattua KOLME vuotta esim. noiden yllämainittujen ammattien opettamisessa/opiskelussa?! Aivan järjetöntä. Laadun kanssa asialla ei ole mitään tekemistä, epäilen että agendana on ensisijaisesti taata opettajien työpaikan säilyvyys :/

Eikös tämä ollut joku demaraiden neronleimaus, että kaikkien pitää olla korkeakoulututkinnon suorittaneita? Sittenpä korkeakoulutetaan tarjoilijat ja siivoojat, jotta tavoite saavutetaan.

Myös yliopistosta valmistutaan Briteissä 2-3 vuotta aikaisemmin. Lapset aloittavat koulun varhaisemmassa iässä ja työllistymiseen ei vaadita maisterin paperien vastinetta, vaan kandin vastine riittää.

-Mies 29v + 1v-

Vierailija kirjoitti:

Kun rahaa pitäisi säästää, turhien koulutusten karsinta tai koulutusten lyhentäminen olisi tärkeätä. Tässä vain muutama esimerkki:

Kokki: Suomessa opinnot kestävät 3 vuotta, Britanniassa vuoden. Sama leipurilla ja kondiittorilla.

Tarjoilija: Suomessa koulutus on 3 vuotta, monissa paikoin ei mitään. Miten tarjoilija ei osaa tarjoilla ilman 3 vuoden tutkintoa?!

Siivooja: Suomessa koulutetaan siihenkin.

Vastaanottovirkailija: Suomessa sekin taitaa olla 3 vuoden tutkinto, monissa paikoin maailmaa senkin työn oppii tekemällä, ilman mitään koulutusta.

Matkaopas: Taas 3 vuoden tutkinto matkailualalta, vaikka ilman tutkintoakin sitä osaa tehdä.

-rekkakuski: kolme vuotta opiskelua

-postinjakaja:kolme vuotta opiskelua

-kampaaja: kolme vuotta opiskelua

-trukkikuski: kolme vuotta opiskelua

jne.

Minusta ihan järkyttävää. Samat asiat voisi opiskella 1-2 vuodessa. Missä on tehokkuus? Hyvä esimerkki on lähihoitaja. Jos haluat päiväkotiin töihin niin ensin opiskelet kaiken vanhustenhoidosta kahdessa vuodessa ja sitten vuoden keskityt varhaiskasvatukseen. MIKSI?

Minusta peruskoulun pitäisi olla 10-vuotinen. Siten saataisiin jaikista opinnoista yleissivistävää osuutta vuosi pois.

5 jatkaa, että tämän myötä olisi lyhyempää suorittaa monta tutkintoa, kun ei ole sitä pakkoyleissivistystä niin paljoa.

Kielissä päästäisiin vuosi eteenpäin (niitähän on kaikissa jatko-opinnoissa), matemaattisissa aineissa myös vuosi, joka sitten lukion jälkeen vähenisi teknillisissä yliopistoissa yms.

Tosiaan on aivan liian pitkät koulutukset hyvin moneen alaan. Kaikkiin duunariammatteihin riittäisi 1,5 vuotta. Ammattikorkeakoulut voisivat olla 3 vuotta. Yliopistossa sitten olisi se nykyinen pituus ja nyt uusi lyhyempi (kandi-) tutkinto.

Itse opiskelin 3 vuodessa rakennusinsinööriksi. Miksi ihmeessä.nyt väkisin väännettiin sekin nelivuotiseksi. Tuossa 3 vuodessakin oli ihan liikaa täysin irrallista matikan, fysiikan ja kemian opetusta.

(Statiikka, rakennetekniikka ja lujuuslaskenta yms oikeasti tarvittava oli erikseen eikä niiden ymmärtämisessä ollut noista irrallisista yleisaineista hyötyä)

Myöhemmin luin DI:ksi. Miksi nykyinen amk-inssi lukee 4 vuotta, kun diplomi-inssiksi menee vain 5 vuotta?

Tuossa laitoshuoltajakoulutuksessa ymmärrän kyllä lyhyen kurssin mutta nyt se kestää 9kk. Olen siis noissa opinnoissa ihan loppusuoralla ja sanoisin että kolme kuukauttakin olisi riittänyt. 

Nyt tuohon sisältyy pari valinnaista (mutta pakollista) ainetta, joita ovat esim. laitoshuoltopalvelut (näin jaat ruuan, petaat sairaalasängyn jne.)

tekstiilihuoltopalvelu (näin peset oikein, näin silität ja viikkaat oikealla tavalla)

ympäristöhuoltopalvelut (kierrätys)

ateriapalvelut (ruokien tarjoilulämpötilat linjastossa yms)

erityissiivouspalvelut (eristyshuoneiden, uimahallien ym, erikoiskohteiden siivous)

Tuossa nyt muutama esimerkki. Sen lisäksi pitäisi opetella erilaisia lattiamateriaaleja ja niihin soveltuvat puhdistusaineet. Harvempi voi millään oppia tunnistamaan kaikkia eli uudessa paikassa pitäisi joka tapauksessa selvitettävä itse lattiamateriaalit. Sen lisäksi opiskellaan tensideistä sun muista, joilla ei käytännössä ole mitään merkitystä siivoustyössä (olen siis tehnyt siivoushommia jo ennen tuota koulutustakin). Ja juu, olen siivonnut myös eristyshuoneen ilman mitään erityissiivouspalveluiden opiskelua. 

Tietysti opetellaan myös koneiden käyttöä. Ei sekään nyt mitään rakettitiedettä ole.

Eli toisin sanoen tuolla kurssilla on niin paljon kaikkea turhaa että hyvin voisi karsia pois ja pitää sen muutaman kuukauden perehdytyksen (joka tällä suunnalla menee nimellä Suunta siivousalalle-koulutus ja se on käytävä ennen kuin pääsee opiskelemaan laitoshuoltajan ammattitutkintoa).

Työnantajat on vaatineet enemmän ja enemmän osaamista. Eivät halua kouluttaa ja jos kouluttaisivatkin, niin eivät semmoisella otteella että se sama tyyppi osaisi jotain seuraavassa työpaikassa. Jos suostuisivat ottamaan koulun penkiltä niin tekisivät sitä jo.  Työnantajille myös kelpaa harjoittelijoiden muodossa se ilmainen työvoima. 

Myös opiskelijat haluaa useinmiten semmoisen tutkinnon, että voisivat edes teoriassa mennä siitä vaikka ammattikorkeakouluun. Harva ajattelee että tekee sen siivoojan tutkinnon, ja sitten onkin siinä loppuelämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Työnantajat on vaatineet enemmän ja enemmän osaamista. Eivät halua kouluttaa ja jos kouluttaisivatkin, niin eivät semmoisella otteella että se sama tyyppi osaisi jotain seuraavassa työpaikassa. Jos suostuisivat ottamaan koulun penkiltä niin tekisivät sitä jo.  Työnantajille myös kelpaa harjoittelijoiden muodossa se ilmainen työvoima. 

 

Myös opiskelijat haluaa useinmiten semmoisen tutkinnon, että voisivat edes teoriassa mennä siitä vaikka ammattikorkeakouluun. Harva ajattelee että tekee sen siivoojan tutkinnon, ja sitten onkin siinä loppuelämänsä.

Jospa voisi olla semmoinen lisäpalikka, että jos haluaa mennä korkeakouluun niin tekee sitten sen, mutta pelkkä ammattikoulu kestäisi 1,5v ilman harjoitteluita. Työssä pääsee sitten soveltamaan.

Se, mitä pitäisi opettaa enemmän, on oman äidinkielen kirjoittaminen ja luetun ymmärtäminen sekä oman alan työlainsäädäntö. Sen vielä jotenkin sallisin tuohon ammatillisen opetuksen oheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun rahaa pitäisi säästää, turhien koulutusten karsinta tai koulutusten lyhentäminen olisi tärkeätä. Tässä vain muutama esimerkki:

Kokki: Suomessa opinnot kestävät 3 vuotta, Britanniassa vuoden. Sama leipurilla ja kondiittorilla.

Tarjoilija: Suomessa koulutus on 3 vuotta, monissa paikoin ei mitään. Miten tarjoilija ei osaa tarjoilla ilman 3 vuoden tutkintoa?!

Siivooja: Suomessa koulutetaan siihenkin.

Vastaanottovirkailija: Suomessa sekin taitaa olla 3 vuoden tutkinto, monissa paikoin maailmaa senkin työn oppii tekemällä, ilman mitään koulutusta.

Matkaopas: Taas 3 vuoden tutkinto matkailualalta, vaikka ilman tutkintoakin sitä osaa tehdä.

-rekkakuski: kolme vuotta opiskelua

-postinjakaja:kolme vuotta opiskelua

-kampaaja: kolme vuotta opiskelua

-trukkikuski: kolme vuotta opiskelua

jne.

Minusta ihan järkyttävää. Samat asiat voisi opiskella 1-2 vuodessa. Missä on tehokkuus? Hyvä esimerkki on lähihoitaja. Jos haluat päiväkotiin töihin niin ensin opiskelet kaiken vanhustenhoidosta kahdessa vuodessa ja sitten vuoden keskityt varhaiskasvatukseen. MIKSI?

Nimenomaan tehokkuus on oikea sanavalinta. Sitä ei nimittäin ole. En tiedä ketä se palvelee. Jotkut taitavat päästä itse helpommalla, kun opiskelijoille näytetään pari diaa kerran viikossa, jolloin kurssin pituudeksikin tulee puoli vuotta. Sen jälkeen olet pätevä kaatamaan vettä lasiin tai käynnistämään trukin.

Toisen asteen (ammatilliset oppilaitokset ja lukiot) koulutusreformi on vasta tulossa.

Suomessa haluttaisiin panostaa oppisopimukseen ammattikoulutuksessa, mutta tämä on yrityksille korkea kynnys. Opetettava vaatii nimittäin yhden ammattilaisen sitoutumisen opettamiseen, mikä aika puolestaan on pois tuottavasta työstä. Varsinkin nyt, kun taloudellisessa tilanteessamme henkilökunta on vedettu jo valmiiksi minimiin, ei innostusta oppisopimuksiin ole.

Olen eri mieltä siitä, että kaikkiin ammattitutkintoihin riittäisi 1,5 vuoden koulutus.

Ensinnäkin on huomioitava, että jokainen opiskelija suorittaa myös työharjoittelua, joka sisältyy tuohon kolmeen vuoteen.

On myös ammatteja, joissa osaamaton voi aiheuttaa todella pahoja vahinkoja, jopa hengenmenetyksiä, kuten sähköasentaja, tai putkiasentaja, joka aiheuttaa massiivisen vuodon.

Kampaajia haukutaan tälläkin palstalla paljon, joten ei se ammattitaito ainakaan paranisi lyhyemmällä opiskeluajalla.

Jos ajattelemme vaikka tekniikan alaa, antaa kolmen vuoden koulutus oikeuden jatkaa opintoja ammattikorkean puolella. Tämä on väylä, jota myös käytetään, ei välttämättä heti, vaan muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Lyhyemmällä koulutuksella tämä oikeus poistuisi, mikä' olisi kovin väärin niitä nuoria kohtaan, joiden opiskeluhalut heräävät vasta todellisuuden kohdattaessa.

Varmasti ammattikoulutusta tullaan kehittämään ja koulutusta lyhentämään, onhan hallituksemme tavoitteena saada kaikki töihin:) Toivon kuitenkin, että tuo oikeus jatkaa ammattikorkeassa (tai yliopistossa) säilyy edelleen.

3 vuotinen ammattikoulu on käytännössä vain nuorilla. Silloin opetukseen kuuluu myös muun muassa liikuntaa..

Aikuispuolella ammattikoulututkinnot 1-2v. Merkononi vuodessa menee helposti, mutta käytännössä vuosi jollekin kampaajalle, jonka pitää opiskella sekä kädentaito, että alan teorian on kyllä tosi lyhyt aika. Ylipäänsä mitään kädentaitoammattia ei opi hetkessä, vaan se vaatii toistoa, korjaamista ja rutiinia.

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen että onko suomalainen opiskelijamateriaali tavallista hitaampaa, vai mistä lienee kyse? Kuinka ihmeessä saadaan tuhrattua KOLME vuotta esim. noiden yllämainittujen ammattien opettamisessa/opiskelussa?! Aivan järjetöntä. Laadun kanssa asialla ei ole mitään tekemistä, epäilen että agendana on ensisijaisesti taata opettajien työpaikan säilyvyys :/

Ammattikoulussa jos ei ole käynyt lukiota yhteensä vuosi kuluu perusopintoihin englannista, äidinkielestä, matikasta yms, lisäksi harjoitteluja on 2 tai 3 ja niihinkin kuluu jo yhteensä noin puoli vuotta (mulla vaatetusalan opinnoissa oli 3 kappaletta noin 1,5kk pituista harjoittelua). Varsinaista opiskeltavaa alaa on tunteja noin 1,5 vuotta ja viimeiset pari kk tehdään sitten opinnäytettä. Vaikka ne leipuriopinnot kestää lukion käyneellä 2 vuotta, josta se noin puoli vuotta on harjoittelua.

Lisään vielä, että tuossakin 2 vuodessa oli vielä ns. turhaa. Tehtiin aina välissä asiakastöitä, jos ne olis otettu pois olis koko tutkinto saatu varmaan puristettua 1,5 vuoteen josta se puolisen vuotta työssäoppimista.

-16

Kukapa voisi olla enempää samaa mieltä. 

Joko on niin, että koulutuksista päättävillä tahoilla on oletuksena, että jokainen sisääntuleva on henkisesti ja oppimiskyvyiltään 10-vuotiaan tasolla, jolloin ensimmäinen vuosi (no, heh heh, nopeestihan se menee) tankataan, hieman kärjistettynä, elämän perusasioita. Kukapa ei mielellään vuotta elämästään tällaiseen uhraisi. 

Toisessa skenaariossa taustalla on pelko nuorison joutilaisuudesta ja syrjäytymisestä, jolloin tavoite on "saada ne tekemään jotain". Todetaan, että muuten ihan riittävä puolen vuoden kurssi on ihan liian lyhyt, alan työtilannekin on mitä on... 

Töitä opettajille. Heitä kuitenkin koulutetaan tietty määrä, jolloin opiskelijamassat tarvitsee vain mitoittaa opettajien määrään. Toteutuu helpoiten kun venytetään koulutusten kestoa. Ja niin edelleen.

Jos muistetaan, taustallahan tässä on se että, kepu aikanaan päätti että jokaisessa kirkonkylässä pitää olla korkeakoulu, niille ei kuitenkaan rahoitusta irronut,joten meille tuli nykyisen kaltainen amk. Kepulille tuli sitten se ongelma seuraavaksi, että näihin laitoksiin piti saada opiskelijoitakin, joten ammattikoulutukseen lisättiin kaikkea ylimääräistä, "yleissivistävää."

Näin jälkikäteen voidaankin kysyä, olikos tässä nyt järkeä?  Vielä kun päätettiin että jokaisen koulutuksen tulee olla saman mittainen, riippumatta opetettavan materiaalin määrästä, tutkintonimikkeiden yhdistäminen.

Mitä tulee yliopistokoulutuksiin ja kandilla töihin vrt. maisterin papereilla. Tämä on monimutkaisempi ja mielenkiintoisempi kysymys. Kandi monesti olisi kykenevä tutkinto valmistamaan työelämään alalla. Kuitenkin, lopulta se kandin-tutkintoon sisältyvä opiskelumäärä/oppimäärä on erittäin pieni. Vaatisi isoa asenne ja rakennemuutosta. En itse pystyisi ihan samalla tavalla vakavasti suhtautumaan "vain" kandiin kuin maisteriin.

Puhtaasti opintopistemäärissähän ero ei näytä isolta, mutta fakta on että maisterivaiheessa  se opiskelumäärä on huomattavasti isompi kuin kandivaiheessa, kurssien haastavuuden ja opintomäärän takia, toisaalta myös siksi, että maisterivaiheessa opiskelijaan jo luetetaan enemmän ja valvontaa vähennetään.

Omien ja muiden kokemusten perusteella jokaisella kouluasteella olisi tiivistettävää 0.5-1.5 vuotta. Itse kävin 3.5 vuotta kestävän amk-koulutuksen vuotta nopeammin eikä edes tehnyt hirveän tiukkaa. Se vain tarkoitti sitä että opiskeli täyttä päivää viisi pv viikossa, eikä muutamaa tuntia sinne tänne ripoteltuna kuten opsin mukaisessa lukujärjestyksessä.