Lue keskustelun säännöt.
Lopetin opinnot - tuntui turhalta
06.11.2015 |
Jääköön oppiaineen tarkka nimi mainitsematta, mutta kyseessä on yliopistossa opiskeltava vieras kieli. Noin 90 % tänä vuonna aloittaneista opiskelijoista puhui kieltä äidinkielenään. Oma kielitaitoni sen sijaan on kielen harvinaisuuden vuoksi heikko, vaikka sisään pääsinkin.
Motivaatio lopahti siihen. Olen kyllä kiinnostunut kielen opiskelusta sinänsä, mutta eihän minulla ole minkäänlaisia mahdollisuuksia taistella äidinkielisiä puhujia vastaan työpaikkoja haettaessa. Siksi lopetin.
Menen ensi keväänä uudestaan pääsykokeisiin ja suoritan nyt siihen liittyviä kursseja.
Harmittaa.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Pääsetkö vielä ensikertalaiskiintiössä sisään? Olisithan voinut vaihtaa pääainetta. Saman tiedekunnan sisällä vaihto onnistuu yleensä, kun uudesta ja vanhasta pääaineesta on suoritettu perusopinnot.
Perusopinnot ovat tästä aineesta niin työläät, että samalla vaivalla saan tehtyä toisesta aineesta perus- ja aineopinnot.
Ja enhän minä virallisesti ole mitään lopettanut. Lopetin vain ryhmissä ja harjoituksissa käymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asenteesi ei ole kovin akateeminen.
Mutta koitapa sitten suuntautua jollekin toiselle työuralle, josta kielitaidosta oli hyötyä mutta et kilpailisi noiden opiskelukaveriesi kanssa. Ja sinullahan on sitäpaitsi suomen kieli paremmin hallussa kuin heillä.
Onko kieli harvinainen millä tavoin? Siis maailmassa? Mille alalle siitä olisi hyötyä?
Saksan opiskelijana voin kertoa, että kielten opiskelu on täysin turhaa, jos ei halua opettajaksi, eikä pienempien kielten opettajillekaan ole töitä. Jotkut elättävät itsensä kääntäjinä, mutta palkat jäävät usein tonnin pintaan.
Kannattaa todellakin tehdä jotain muuta kuin opiskella kieliä. Niistä ei valmistu kuin työttömäksi.
Hirveästi ei vaihtoehtoja taida olla; venäjä, saksa, saame, espanja, ruotsi, ranska...no joka tapauksessa isoja Euroopan kieliä paitsi tuo saame.
Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia. Ymmärrän että esim.suomen kielen opiskelu voi olla haastavaa yliopistossa, kun siellä pitää mennä niin syvälle kieleen ja jokainen osaa sen jo täydellisesti tullessa, joten joutuu opiskelemaan monia 'tylsiä' asioita, jotka eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä äidinkielisille puhujille, mutta useimmissa muissa riittää hyvä lukiopohjaja kielitaitoa kasvatetaan tasaisesti opintojen aikana. Ei kai se voi olla kovin haastavaa normaaliälyiselle ihmiselle, joka puhuu sitä kieltä äidinkieleenään. Joku tietysti haukkuu minut tietämättömäksi tämän perusteella.
-Mies 29v + 1v-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pääsetkö vielä ensikertalaiskiintiössä sisään? Olisithan voinut vaihtaa pääainetta. Saman tiedekunnan sisällä vaihto onnistuu yleensä, kun uudesta ja vanhasta pääaineesta on suoritettu perusopinnot.
Perusopinnot ovat tästä aineesta niin työläät, että samalla vaivalla saan tehtyä toisesta aineesta perus- ja aineopinnot.
Ja enhän minä virallisesti ole mitään lopettanut. Lopetin vain ryhmissä ja harjoituksissa käymisen.
No miksi sanoit lopettaneesi opinnot, kun et lopettanut niitä..? Toisin sanoen, sinulla on olemassa takaportti, jos et pääse toiseen aineeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi taitaa olla lähinnä huono itseluottamus. Mahtaako se kestää toisellakaan alalla, jos muut ovat sinua parempia?
Vierailija kirjoitti:
No miksi sanoit lopettaneesi opinnot, kun et lopettanut niitä..?
Olenhan minä opinnot lopettanut, koska en enää luennoilla, ryhmissä ja harkoissa käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota siihen rinnalle esim. kaupallisia aineita tai lakitiedettä tms. Suuntaudu niin, että muut eivät kilpaile kanssasi.
Varmaankin venäjä? Ainakin Tampereella monet venäjän opiskelijat ovat äidinkielenään venäjää puhuvia... Aika hassua kyllä, jos tuon takia lopetit opiskelun, oli kieli sitten mikä hyvänsä. Eihän se sun työllistymismahdollisuuksia huononna. Siinä on kuitenkin niin paljon muutakin kuin vain se kielitaito mikä ratkaisee. Sulla voi olla paljon muita taitoja, mitä muilla ei ole. Ja sivuaineet merkitsee myös paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v kirjoitti:
Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia.
Onhan se, he ovat kylläkin kaksikielisiä. Useimmilla joko isä tai äiti on kielen kotimaasta.
Tuntuu jotenkin järjettömältä, että heillä on opintojen alkaessa paljon parempi kielitaito kuin kenelläkään suomalaisella on viiden vuoden opintojen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako se kestää toisellakaan alalla, jos muut ovat sinua parempia?
Toisella alalla kilpailen työnhaussa tasaveroisena muita vastaan. Äidinkielisiä puhujia vastaan minulla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v kirjoitti:
Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia.
Onhan se, he ovat kylläkin kaksikielisiä. Useimmilla joko isä tai äiti on kielen kotimaasta.
Tuntuu jotenkin järjettömältä, että heillä on opintojen alkaessa paljon parempi kielitaito kuin kenelläkään suomalaisella on viiden vuoden opintojen jälkeen.
Minusta tuntuu että perusfiksuilla abiturienteilla on usein parempi kielitaito englannissa kuin keski-ikäisillä ruotsin opettajilla ruotsissa jne.
Harvinaisempien kielten opettajat unohtelevat joskus aika tavanomaisia sanoja.
-Mies 29v + 1v-
Mies 29v kirjoitti:
Minusta tuntuu että perusfiksuilla abiturienteilla on usein parempi kielitaito englannissa kuin keski-ikäisillä ruotsin opettajilla ruotsissa jne.
On näillä aloittavilla opiskelijoillakin parempi kielitaito kuin suomalaisilla kielen opettajilla. Opettajat saattavat esimerkiksi luennoilla pyytää opiskelijoita ääntämään jonkin sanan tai lukemaan pätkän tekstiä, koska eivät itse osaa yhtä hyvin. Opettajat myös tunnustavat tämän ihan avoimesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies 29v kirjoitti:
Hirveästi ei vaihtoehtoja taida olla; venäjä, saksa, saame, espanja, ruotsi, ranska...no joka tapauksessa isoja Euroopan kieliä paitsi tuo saame.
Jotenkin hullunkuriselta kyllä tuntuu se, että opiskelijoina on myös äidinkielenä puhuvia. Ymmärrän että esim.suomen kielen opiskelu voi olla haastavaa yliopistossa, kun siellä pitää mennä niin syvälle kieleen ja jokainen osaa sen jo täydellisesti tullessa, joten joutuu opiskelemaan monia 'tylsiä' asioita, jotka eivät suinkaan ole itsestäänselvyyksiä äidinkielisille puhujille, mutta useimmissa muissa riittää hyvä lukiopohjaja kielitaitoa kasvatetaan tasaisesti opintojen aikana. Ei kai se voi olla kovin haastavaa normaaliälyiselle ihmiselle, joka puhuu sitä kieltä äidinkieleenään. Joku tietysti haukkuu minut tietämättömäksi tämän perusteella.
-Mies 29v + 1v-
No kyllähän esim. Helsingin yliopistossa on muitakin kieliä vaikka mitä. Latina, italia, arabia, balttilaiset kielet, kreikka, suomalais-ugrilaiset kielet, portugali, länsi- ja eteläslaavilaiset kielet, ym ym.
Ja harvoinhan pelkkää kieltä opiskellaan vaan siihen liittyy paljon muuta, kenties kirjallisuus, kulttuuri, historia, uskonto, yms.
Ja sitten tieteelliset aineet kuten kielitiede, fonetiikka, yms.
Ap:n sijassa ottaisin kielen sivuaineeksi ja vaihtaisin pääaineeksi jonkun muun, jossa ei tunne olevansa alakynnessä.
Vierailija kirjoitti:
Ja harvoinhan pelkkää kieltä opiskellaan vaan siihen liittyy paljon muuta, kenties kirjallisuus, kulttuuri, historia, uskonto, yms.
Niin, kaikkea sellaista, joka ei työllistä.
Älkää opiskelko kieliä kuin omaksi iloksenne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaako se kestää toisellakaan alalla, jos muut ovat sinua parempia?
Toisella alalla kilpailen työnhaussa tasaveroisena muita vastaan. Äidinkielisiä puhujia vastaan minulla ei ole mitään mahdollisuuksia.
Olet varmaan myös sitä mieltä, että pätevä kääntäjä on kuka tahansa ihminen, joka puhuu tulo- ja kohdekieltä sujuvasti...?
Vierailija kirjoitti:
Olet varmaan myös sitä mieltä, että pätevä kääntäjä on kuka tahansa ihminen, joka puhuu tulo- ja kohdekieltä sujuvasti...?
En. Ymmärtääkseni kääntäjän tärkeysjärjestys on äidinkieli, käännösteoria ja viimeisenä vieras kieli.
Kääntäminen voisi olla kivaa, jos sillä eläisi, mutta valitettavasti sillä ei kunnolla elä.
http://yle.fi/uutiset/kaantajien_ammattitaito_ei_nay_palkkioissa/5317360
Todennäköisesti nämä äidinkieliset opiskelijat ovat hakeneet pääaineekseen äidinkielensä, koska sinne on ollut helppo päästä sisään. Oikeat kiinnostukset voivat olla aivan muualla, eivätkä he näin ollen edes kilpailisi samoista työpaikoista kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Oikeat kiinnostukset voivat olla aivan muualla, eivätkä he näin ollen edes kilpailisi samoista työpaikoista kanssasi.
Ei kielillä kuitenkaan työllisty.
Jos ette muuta tästä ketjusta muista, niin yrittäkää muistaa se, että kielet eivät työllistä tai jos työllistävät, ainoat järkevät hommat ovat opettaja ja kääntäjä, joista kääntäjänä ei pysty kunnolla elämään.
Terveisin, se saksaan hairahtunut
Pääsetkö vielä ensikertalaiskiintiössä sisään? Olisithan voinut vaihtaa pääainetta. Saman tiedekunnan sisällä vaihto onnistuu yleensä, kun uudesta ja vanhasta pääaineesta on suoritettu perusopinnot.