Onko normaalia olla pienesti mustasukkainen ihastuksesta?

Se on ihan normaali tunne, vaikka nykyään kaikki hysterisoidaankin ja tavallinen mustistelukin on muka jotenkin sairaalloista.

Mä jo kiehuisin tosta. eli sun reaktio varmaan normaali.

Onkos tää normaalia? Tapailen miestä, joka ei haluaisi et lähden ilman sitä baariin? Sitten yöllä soittaa missä meen ja oonko jo kotona. Mut ei mitenkään oudolla tai vihaisella äänensävyllä.

Vierailija kirjoitti:

Onkos tää normaalia? Tapailen miestä, joka ei haluaisi et lähden ilman sitä baariin? Sitten yöllä soittaa missä meen ja oonko jo kotona. Mut ei mitenkään oudolla tai vihaisella äänensävyllä.

Tähän suhtautuisin jo varauksella.

- 1

Ei kannata katsoa. Itse en ainakaan katsoisi. Keskittyisin työhöni. Sellainen mustasukkaisena katseleminen ei ainakaan lisää miehen kiinnostusta sinuun. Osoitat hänelle silloin sen, että pidät itseäsi huonompana kuin tämä toinen nainen. Sellainen ei viehätä. Tervettä itsevarmuutta ja -tietoisuutta pitää olla jos aikoo toisen sydämen valloittaa. Mietipä omalle kohdallesi - kiinnostuisitko enemmä n miehestä joka katsoo mustasukkaisena kun puhut toisen miehen kanssa vai miehestä joka tekee työtään eikä kyttää kun puhut toisen kanssa ja jos välillä vilkaisee niin hyvin lempeästi?

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata katsoa. Itse en ainakaan katsoisi. Keskittyisin työhöni. Sellainen mustasukkaisena katseleminen ei ainakaan lisää miehen kiinnostusta sinuun. Osoitat hänelle silloin sen, että pidät itseäsi huonompana kuin tämä toinen nainen. Sellainen ei viehätä. Tervettä itsevarmuutta ja -tietoisuutta pitää olla jos aikoo toisen sydämen valloittaa. Mietipä omalle kohdallesi - kiinnostuisitko enemmä n miehestä joka katsoo mustasukkaisena kun puhut toisen miehen kanssa vai miehestä joka tekee työtään eikä kyttää kun puhut toisen kanssa ja jos välillä vilkaisee niin hyvin lempeästi?

Mä ainakin kiinnostun sellaisesta miehestä joka haluaa osoittaa että olen sen valloitus.

On normaalia. Nämä ovat toki vain omia huomioitani, mutta jokainen tuttuni joka on huomattavasti korostanut karttavansa mustasukkaista seuraa/ilmoittaa paheksuvansa sitä, on vähän sellaisia ettei heistä saa ihmisinä oikein mitään irti. Vähän semmoisia sosiaalisten hovien kasaajia, määrä korvaa laadun -meinigillä.

Mun mielestä jossain rajoissa pysyvä mustasukkaisuus on/olisi vain kiihottavaa ja innostavaa, entisestään hommaan sitouttavampaa, enkä tarkoita että sellaista tulisi ruokkia tahallaan toisessa, mutta se kuitenkin kertoo tunteen aitoudesta ja on varma merkki siitä.

On normaalia, mutta ihan perseestä. Omalla kohdallani se menee niin, että ihastun johonkin jolle ei ole mitään aikomusta mennä juttelemaan sen enempää saati sitten edes kuvitella seurustelevansa hänen kanssaan, mutta jos joku oikea mies menee sille juttelemaan niin päivä on pilalla ja kaikki vituttaa, luoja jos vielä naureskelevat yhdessä niin tekee mieli vetää Rambot ja ampua hirveää sarjaa konetuliaseella pitkin kattoa ja huutaa niin perusteellisesti AAAAAAAAARRRRRRRRGGGHHHHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Olikohan tuo kohtaus siinä toisessa Rambo-elokuvassa, mutta kuitenkin.

Terveisin Naispelko22

Ei mun mielestä siitä pitäisi olla mustis, jos ihastuksen kohde juttelee jollekin toiselle. Se on vain juttelua. Siinä vaiheessa olisin mustis jos huomaisin että hän vilkuilee jotakuta jatkuvasti. Ihastus nimittäin on enemmän sitä ettei toiselle kehtaa niin paljon jutella mutta silloin vilkuillaan sitäkin enemmän. Ainakin itselläni. Sitä vaan menee puheliaampi ja sosiaalisempikin ujoksi kun tosissaan ihastuu.
En voisi olla mustasukkainen jos mies juttelee rennosti jonkun kanssa vaikka se olisi Miss Universum. Siitä taas olisi jos huomaisin hänen vilkuilevan tätä sydämenkuvat silmissään.