Onko tää normaalia vai mikä mulla on?

Ajoittain uhmaikäinen esikoine tuntuu todella riippakivelle ja jopa inhoan häntä, kun hän käy mustasukkaisena käsiksi pieneen vauvaamme. Välillä olen niin täynnä rakkautta vauvaan, että mietin jopa rakastinko esikoista ollenkaan vauvana näin paljoa. Välillä taas esikoinen on ihana, varsinkin silloin, kun vauva itkee paljon eikä rauhoitu millään. Miksi mun tunteet heittää näin kauheesti? Oon yleensä tosi tasainen mielestäni.