Oksettava sairas äitini. Lapseni 2v eka kertaa isovanhemmilla kylässä,

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:51"]Pyydä isääsi teille yksin kylään? Tai vaikka hae hänet välillä teille?

Kamalaa minkälainen äiti sinulla on.
[/quote]

Ootko vähän tyhmä vai paljon yksinkertainen?

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:51"]

Pyydä isääsi teille yksin kylään? Tai vaikka hae hänet välillä teille?

Kamalaa minkälainen äiti sinulla on.

[/quote]

Äiti ei päästä isää mihinkään kodin ulkopuolelle, ei isä edes saa soittaa mulle, ei puhettakaan että pääsisi meillä käymään - jo kaupassa jos viipyy äitin mielstä liian kauan, on hirveä ristikuulustelu pystyssä - mun isä on siis niin pahasti tossun alla kuin vaan tossun alla voi olla. En jaksa edes kirjoittaa tästä enempää, ei sitä normi-ihminen ymmärtäisi kuitenkaan. ap

Onko äidilläsi lääkitys ihan kunnossa? Omat tuntemani skitsofreenikot on kyllä lääkkeiden kanssa ihan tavallisia ihmisiä.

Miten lapsi oli vasta nyt eka kertaa isovanhemmilla kylässä? Kuitenkin jo kaksi vuotias. Eikö vanhempasi ole ennen nähneet lastasi ?

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:17"]

Miten lapsi oli vasta nyt eka kertaa isovanhemmilla kylässä? Kuitenkin jo kaksi vuotias. Eikö vanhempasi ole ennen nähneet lastasi ?

[/quote]

Ei ehkä mikään ihme jos isovanhemmilla on tuollaista.

Oletko sinä käynyt juttelemassa ammattiavun kanssa? Mietin vain, että kyllähän tuollainen on sinuun jälkeesi jättänyt, ja varmasti hyötyisit keskusteluavusta. Olet nyt itse vanhempi, joten tunteet varmasti nousevat paljon pintaan lapsen vielä kasvaessa. Tsemppiä sinulle, kuulostaa todella raskaalta taakalta tuollainen vanhempi.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:10"]

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:51"]Pyydä isääsi teille yksin kylään? Tai vaikka hae hänet välillä teille? Kamalaa minkälainen äiti sinulla on. [/quote] Ootko vähän tyhmä vai paljon yksinkertainen?

[/quote]

Normaali älyisenä itseäni pidän. Kuinka niin?

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:16"]

Onko äidilläsi lääkitys ihan kunnossa? Omat tuntemani skitsofreenikot on kyllä lääkkeiden kanssa ihan tavallisia ihmisiä.

[/quote]

Sehän se. Ei se suostu syömään lääkkeitä, koska mitään sairaudentunnetta ei ole. Muutaman kerran on ollut laitosjaksolla, jolloin ne lääkkeet on piikitetty väkisin, kotiutettu sitten pillereiden aknssa sen 3kk jälkeen - ja pönttöön meni kaikki lääkkeet. ap

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:19"]

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:17"]

Miten lapsi oli vasta nyt eka kertaa isovanhemmilla kylässä? Kuitenkin jo kaksi vuotias. Eikö vanhempasi ole ennen nähneet lastasi ?

[/quote]

Ei ehkä mikään ihme jos isovanhemmilla on tuollaista.

[/quote]

Siis tottakai ollaan käyty aiemminkin. Tarkoitin, että tuo oli eka kerta kun lapsi oli siellä ilman minua - yhden illan. ap

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:42"]

äiti kommentoi ainoastaan, miten kiusallista oli, kun lapseni sängyllä kiipesi papan (mun isä) yli, ja miten isä näytti niin tyytyväiseltä kuulemma kun lapsi "kiipesi munien päältä".

Itken täällä, miksi mikään ei ikinä muutu. Mun oma lapsuus on pilattu äidin mustasukkaisuudella ja perättömillä insestiväitteillä suhteessa isääni - tästä seurannut ikuinen häpeä joka ei häviä millään. Typerä minä kuvittelin, että oman tyttäreni - äitinikin kauan kaipaaman lapsenlapsen- kohdalla asia oliis muka jotenkin toisin.

Anteeksi, pakko oli johonkin purkaa. Lapsella siis ei ole mitään hätää, kyse on äitini sairaudesta. Ja nyt myös mun pettymyksestä, josta niin vaikea päästä yli :( Kun tajuat, ettet voi viedä lasta sinne enää, vaikka he miten selittää kuinka rakastavat- ja se varmasti on totta. Tajusikohan kukaan yhtään mistä puhun...

[/quote]

Voi ap. Mun äitinikin oli insestinen. Kävin 10v terapiassa pohtimassa, että käyttikö isä minua seksuaalisesti hyväksi. Ei käyttänyt. Se oli äiti, joka seksualisoi normaalit tilanteet. Kuten 9v tyttö menee uimahalliin isän kanssa, naistenosastolle siis. Tai käy mökillä isän kanssa - koska äidillä on silloin töitä. Oli pitkä prosessi tajuta, että olin todella insestin uhri, mutta se oli äiti. Äidiläni oli siihen omat syyt, häntä oli käytetty seksuaalisesti hyväksi ja muitakin ongelmia.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:24"]

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:16"]

Onko äidilläsi lääkitys ihan kunnossa? Omat tuntemani skitsofreenikot on kyllä lääkkeiden kanssa ihan tavallisia ihmisiä.

[/quote]

Sehän se. Ei se suostu syömään lääkkeitä, koska mitään sairaudentunnetta ei ole. Muutaman kerran on ollut laitosjaksolla, jolloin ne lääkkeet on piikitetty väkisin, kotiutettu sitten pillereiden aknssa sen 3kk jälkeen - ja pönttöön meni kaikki lääkkeet. ap

[/quote]

Voi että. :( On kyllä todella rankkaa läheisille tuollainen. Sinun täytyy kuitenkin miettiä mikä lapselle on parasta. Jos lapsi joutuu noita juttuja kuuntelemaan, niin eipä siinä sitten auta muu kuin pitää lapsi erossa isovanhemmista siihen asti että hän on sen ikäinen, että pystyy asian selittämään.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:20"]

Oletko sinä käynyt juttelemassa ammattiavun kanssa? Mietin vain, että kyllähän tuollainen on sinuun jälkeesi jättänyt, ja varmasti hyötyisit keskusteluavusta. Olet nyt itse vanhempi, joten tunteet varmasti nousevat paljon pintaan lapsen vielä kasvaessa. Tsemppiä sinulle, kuulostaa todella raskaalta taakalta tuollainen vanhempi.

[/quote]

Olen käynyt, ja käyn edelleen. Lapsuus on jättänyt minuun jälkensä - mm. yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, masennus, paniikkihäiriö, sekamuotoinen syömishäiriö ja unettomuus diagnooseina. ap

Voihan avohoidossa jatkaa myös piikkilääkktystä. Minusta tilanne on kamala, mutta kyllähän äitisi tarvitsee pidempiaikaisempaa hoitoa, jos lääkehoitoon ei suostu. Omaisten tehtävänä olisi huolehtia, että toinen saa asiallista hoitoa. Olisi kaikille helpompaa. Skitsofrenia on aivoille hyvin kuluttava tauti ja hoitamattomana oirehdinta voi pahentua vielä tuostakin. Mahdollisesti vaikka fyysiseksi väkivallaksi. Sanot, että isäsi on tossun alla. Taidatte olla kaikki saman tossun alla. Nyt apua äidille ja sinulle myös joku terapiakontakti. Olet muuten kohta itsekin psyykkisesti sairas.

Todella kurja tilanne teillä. Skitsofrenia on nimenomaan läheisten sairaus, koska skitsofreniasta puuttuu täysin se sairauden tunto eikä skitsofreenikko näe itsessään mitään vikaa. Mekin odotamme lasta ja tavallaan surullista tietää se, että lapsi ei tule koskaan pääsemään yökylään toiselle mummolle (mieheni äidillä myös paranoidi skitsofrenia). Vaikka lääkitys onkin kunnossa, niin ei voi koskaan tietää milloin hän taas kerran päättää että on täysin terve eikä tarvitse lääkkeitä. On hänessä muitakin persoonallisia piirteitä miksi lasta ei ikinä viedä hänelle hoitoon, eli ei kaikki välttämättä sairauden aikaansaamaa tai mistäs minä tiedän vaikka sairaus olisi hänestä tehnyt tuollaisen.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:50"]

Ei, ei ole käynyt mitään. Äitin diagnoosi on paranoidinen skitsofrenia. Isä on äitin kanssa edelleen - omien sanojensa mukaan sen takia, ettei äiti pärjäisi yksin, mun nähdäkseni molemminpuolinen sairas riippuvuus/tottumus/mikä tahansa, mikä kehittyy liki 40v sairaan avioliiton aikana.. Minä ja sisarukset ollaan katsottu vierestä sitä henkistä ja fyysistä väkivaltaa (jota äiti kohdisti isään, ja myös meihin lapsiin), minä olen kokenut insestivihjailuja (oikeasti perättömiä).

Mikään tässä ei ole uutta. Paitsi se, että minä uskoin ja luotin, että mun oma lapsi olisi joku poikkeus. Ei se ollut. Kiitos ja anteeksi. Kyllä, suojelen lastani kuten äidin kuuluu, mutta silti suren, ettei hänellä tule käytännössä olemaan isovanhempia (mun puolelta). ap

[/quote]

Voi hänellä olla isoisä:) Tapaamiset ilman sun äitiis.

[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:50"]Ei, ei ole käynyt mitään. Äitin diagnoosi on paranoidinen skitsofrenia. Isä on äitin kanssa edelleen - omien sanojensa mukaan sen takia, ettei äiti pärjäisi yksin, mun nähdäkseni molemminpuolinen sairas riippuvuus/tottumus/mikä tahansa, mikä kehittyy liki 40v sairaan avioliiton aikana.. Minä ja sisarukset ollaan katsottu vierestä sitä henkistä ja fyysistä väkivaltaa (jota äiti kohdisti isään, ja myös meihin lapsiin), minä olen kokenut insestivihjailuja (oikeasti perättömiä).

Mikään tässä ei ole uutta. Paitsi se, että minä uskoin ja luotin, että mun oma lapsi olisi joku poikkeus. Ei se ollut. Kiitos ja anteeksi. Kyllä, suojelen lastani kuten äidin kuuluu, mutta silti suren, ettei hänellä tule käytännössä olemaan isovanhempia (mun puolelta). ap
[/quote]Äidilläsi on todella vakava mielenterveyden sairaus. Itse en veisi lastani hoitoon paranoidiselle skitsofreenikolle. Älä vie sinäkään vaikka isäsi siellä onkin. Voi tapahtua mitä vain, vaikka lääkityksen ottaisikin asianmukaisesti!

Hyi kamala äiti sinulla:(

Kyllä, äitisi on pahasti airas. Pyydä hankkiutua hoitoon.

Siis miksi isäsi on noin sairaan ihmisen kanssa?

Hirveetä...... Mitään siis ei ole käynyt? Miten sun isä kestää tota. Säälin. :(((