Lue keskustelun säännöt.
Oksettava sairas äitini. Lapseni 2v eka kertaa isovanhemmilla kylässä,
01.10.2015 |
äiti kommentoi ainoastaan, miten kiusallista oli, kun lapseni sängyllä kiipesi papan (mun isä) yli, ja miten isä näytti niin tyytyväiseltä kuulemma kun lapsi "kiipesi munien päältä".
Itken täällä, miksi mikään ei ikinä muutu. Mun oma lapsuus on pilattu äidin mustasukkaisuudella ja perättömillä insestiväitteillä suhteessa isääni - tästä seurannut ikuinen häpeä joka ei häviä millään. Typerä minä kuvittelin, että oman tyttäreni - äitinikin kauan kaipaaman lapsenlapsen- kohdalla asia oliis muka jotenkin toisin.
Anteeksi, pakko oli johonkin purkaa. Lapsella siis ei ole mitään hätää, kyse on äitini sairaudesta. Ja nyt myös mun pettymyksestä, josta niin vaikea päästä yli :( Kun tajuat, ettet voi viedä lasta sinne enää, vaikka he miten selittää kuinka rakastavat- ja se varmasti on totta. Tajusikohan kukaan yhtään mistä puhun...
Kommentit (39)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano äidillesi että nyt riittää. Et vie lastasi sinne enää jos jutut ei lopu. Jos alkaa kertoilla jutttujansa, vaihda puheenaihetta tai jos olette siellä kylässä kerää kamanne ja lähtekää. Sano että takaisin tulette kun jutut on järkevät.
Omaan äitiini tepsi eräässä asiassa.
Voimia.
Älä tapaa enää ollenkaan, sairas mikä sairas.
Voi sinua. Mikä helvetti, mutta toisen kierroksen päätät nyt sinä. Olen pahoillani puolestasi. Koko sydämestä.
Voitko kertoo lisää? Ärsyttää nää alotukset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauhea saasta tosiaan.. Miten tuollain voi edes sanoa/ajatella... taitanut itse kokea jotain lapsena joka jäänyt mielenpäälle elämään vai mistä johtuu? Mutta ei todellakaan normaalia puhetta!!!!
Ei, ei ole käynyt mitään. Äitin diagnoosi on paranoidinen skitsofrenia. Isä on äitin kanssa edelleen - omien sanojensa mukaan sen takia, ettei äiti pärjäisi yksin, mun nähdäkseni molemminpuolinen sairas riippuvuus/tottumus/mikä tahansa, mikä kehittyy liki 40v sairaan avioliiton aikana.. Minä ja sisarukset ollaan katsottu vierestä sitä henkistä ja fyysistä väkivaltaa (jota äiti kohdisti isään, ja myös meihin lapsiin), minä olen kokenut insestivihjailuja (oikeasti perättömiä).
Mikään tässä ei ole uutta. Paitsi se, että minä uskoin ja luotin, että mun oma lapsi olisi joku poikkeus. Ei se ollut. Kiitos ja anteeksi. Kyllä, suojelen lastani kuten äidin kuuluu, mutta silti suren, ettei hänellä tule käytännössä olemaan isovanhempia (mun puolelta). ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä isääsi teille yksin kylään? Tai vaikka hae hänet välillä teille?
Kamalaa minkälainen äiti sinulla on.
Lapsesi onni että sää et oo sellainen kuin äitisi. Vapautumalla synkistä tyypeistä jättää tilaa hyville, toivotan teille ihanaa loppuelämää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:54"]
Lapsesi onni että sää et oo sellainen kuin äitisi.
[/quote]
Niinpä, skitsofrenia on kuitenkin perinnöllinen sairaus.
Eihän tietenkään skisoreenikon hoiviin voi lasta jättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmi jos isäsi menettää lapsenlapsensa äitisi vuoksi :(
[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:59"]
[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:54"]
Lapsesi onni että sää et oo sellainen kuin äitisi.
[/quote]
Niinpä, skitsofrenia on kuitenkin perinnöllinen sairaus.
[/quote]
Höpsis nyt taas. Alttius perytyy, ei itse sairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkea sitä saatana lukee... im speechless
Voisi kyllä olettaa, että äidillesi on lapsena tapahtunut jotain vastaavaa, ei perättömät insestiväitteet ole mikään joka skitsofreenikon oire. Lisäksi hyväksikäyttö voi johtaa skitsofreniaan. Mutta ei tämä tietty sinun oloasi varmaan paranna.
Ymmärrän tuon harmin ja vaikeudet, mitä tuollainen ihminen aiheuttaa. Oma äitini sairastaa skitsoaffektiivista häiriötä ja sillä on välillä ihan samanlaisia juttuja. :( Pilasi aikoinaan elämämme, isältä meni maine iäksi, vaikkei oikeasti ole mitään tehnyt. Onneksi mun lapset on poikia, tytön kanssa olisi kamalampaa (kuten mulla oli, kun äidin harhaluulot kohdistui muhun). Vaikeeta, kun se vielä levittelee aina niitä juttuja ympäriinsä. Mun isäni ei jaksanut sitä katsella, miten sun isäsi voi jaksaa tuollaista? :(
[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 19:24"]
Sehän se. Ei se suostu syömään lääkkeitä, koska mitään sairaudentunnetta ei ole. Muutaman kerran on ollut laitosjaksolla, jolloin ne lääkkeet on piikitetty väkisin, kotiutettu sitten pillereiden aknssa sen 3kk jälkeen - ja pönttöön meni kaikki lääkkeet. ap
[/quote]
Itselläni oli täti jolla sama diagnoosi. Vähän väliä sairaalahoidossa koska ei syönyt lääkkeitään. Sitten viimeiset 10 vuotta kotisairaanhoito kävi pistämässä, ja pysyi terveenä loppuelämänsä. Oli oikein ystävällinen ja seurallinen ihminen, hänellä oli paljon läheisiä naapureita jotka kävivät kylässä ja auttoivat kauppareissuilla ym.
Äidillesi pitäisi saada järjestymään samanlainen hoito, koska itse ei suostu lääkkeitä vapaaehtoisesti syömään.
Voi itku sentään. Onpa kaikin puolin kamala tilanne! Yritä salaa järjestää lapsen ja papan välille tapaamisia. Lienee kaikille parempi, ettet ole yhtään pakollista enempää äitisi kanssa tekemisssä.
Ja joo, itsekin on tullut lähisukulaisen psykoosista ja harhoista kärsittyä, mutta jos sairas on päättänyt olevansa terve ja voivansa elää ilman lääkkeitä, niin ei lähipiirin auta kuin pelastaa vain itsensä. Niin karua kuin se onkin.
[quote author="Vierailija" time="01.10.2015 klo 18:44"]
Kyllä, äitisi on pahasti airas. Pyydä hankkiutua hoitoon.
[/quote]
siis sairas...