Mitä tekisit jos jäisit noin viiskymppisenä työttömäksi?
Yt-neuvotteluissa saisit vuoden palkan. Ei velkaa ja säästöjä paljon, oma asunto ja miehelläsi työtä. Hakisitko töitä vai jäisitkö kotiin eläkkeele saakka?
Kommentit (18)
En ottanut vuoden palkkaa vaan riitautin irtisanomisen. Sain sovittelussa kahden vuoden palkan palkkana (eläke kertyy toisin kuin kultaisessa kädenpuristuksessa) ja nautin siitä, että on aikaa ja rahaa matkustella jne. Töitä ei tässä iässä enää saa, turha etsiä.
Tuo olisi salainen haave, mutta toisaalta en uskalla jättäytyä työttömäksi... Mä muuttaisin mökille meidän maalle =). Olisin vain yksin. Mies sais jäädä kaupunkiin töihin. Jos sekin olis työtön, niin en varmaan jaksais katsella sitä joka päivä siellä mökillä, eli se sais sit jäädä kaupunkikotiin. Hakisin varmaan töitä, mutta eihän niitä tarjottais kuitenkaan. Voisin mennä jonnee pätkille, jos tarjottais, mutta en ihan heti.
En tekisi enää mitään. Mulla on säästöjä ja sijoituksia aika kivasti ja pääomatuloja on tullut about 15 000-20 000 € vuosi. Pärjäisin ihan hyvin vaatimattomasti eläen. Tällä hetkellä olen 47-vuotias eikä potku-uhkaa ole mutta eipä nykymaailmasta koskaan tiedä.
Minäkään en tekisi enää mitään. Eipä toisaalta kukaan enää palkkaisi tämän ikäistä töihin. Nauttisin vapaudesta.
Kouluttautuisin varmasti jotenkin vielä. Sinullahan on melkein parikymmentä vuotta työelämää edessä, kun eläkeikä nousee.
Heittäytyisin varhaiseläkkeelle kuin isompikin pomo ikään.
Voisin tehdä jotain aliurakointityyppistä hommaa kotoa käsin, johon menisi max. Muutama tunti päivässä ja koista saisi pienen elannon itselleen. Kokopäivätöihin enää haluaisi.
En tekisi juuri mitään työllistymiseni eteen. Sijoittaisin yt:n myötä saamani rahat ja eläisin pienipiirteistä kotielämää kunnes viikate vilahtaa.
Mulle kävi näin, tosin ei säästöjä, ei hyväpalkkaista miestä, ei maksettua omistusasuntoa, eli hain itselleni uuden paikan, ja sain ihan valita kahdesta.
Työllistäisin itseni uudelleen yhdistämällä harrastukseni nykyiseen ammattiini. Varasuunnitelma on jo olemassa.
Minulla on yt:t päällä, eli voi olla pian ajankohtaista. Tosin ei ole omaisuutta, ei omaa asuntoa yms. Mutta haluan toki olla töissä, kouluttadun vaikka lähäriksi ja rupean vanhusten avustajaksi.
Toisaalta ihan hyvä ettei kelpaa työnantajille enää tämän ikäisenä. Saa nauttia muustakin kuin työnteosta.
Otin paketin YT:ssä 52v:nä ja samana päivänä sain kutsun uuteen työpaikkaan 2 vuodeksi.
Siitä jäin työttömäksi mutta olin jo perustanut oman toiminimen ja teen freelancerina kaikenlaista kivaa pikkuhommaa - mm sisustussuunnittelua, matkahommia yms. Nautin elämästä täysillä kun saan päättää oman aikatauluni tai olla tekemättä mitään. Matkustan nyt sesonkien ulkopuolella "firman piikkiin" ja nautin elämästä. Ei aikomustakaan palata palkkatöihin enää!
Vai että vuoden palkka, olen kade. Me saatiin vain työssäolovelvoite irtisanomisajaksi! Kiva oli työpaikalla tehdä töitä itku kurkussa, kun toisilla työt jatkui normaalisti. Varsinkin kahvituntinaureskelu tuntui pahalle. No, mikäs tässä, onneksi ei ole lainaa ja nyt on aikaa juosta tarjousten perässä. Töitä haen, mutta tuskin saan.
Töitä hakisin, ellei olisi joku harrastus, joka antaisi päiviin sisältöä.
N45