Jättääkö ystävät / ihmiset, jos kertoo miten paha oikeasti on olla?
Pelkään, että oon ollut vuodesta toiseen niin negis ja masentunut, että jos nyt en jotenkin edes näytä siltä että yritän skarpata, kaikki hylkäävät minut. Olen menettänyt paljon ihmisiä, miestäkään ei ole. Tuntuu, etten uskalla näyttää pahaa oloani enää kenellekään.
Kommentit (4)
Se on läheisille todella raskasta jos ja kun joutuu vuodesta toiseen tukemaan toista eikä saa itse hengähdystaukoa missään kohta. Toinen on niin tai oikeastaan liian tarvitseva. Tiedän kokemuksesta. Vaikka haluaa auttaa ja tukea niin väsyy itse siinä. Alkaa tulla väsymyksen turhautumisen ja jopa vihan tunteita. Jotenkin näkee myös selkeämmin sen että myös minulla on oma elämä ja se on arvokas ja saan suorittaa jne niinkuin haluan. Apua kannattaa hakea asiantuntijalta niin suhteet säilyy.
Mä en jättäisi.
Tosin en jaksaisi olla vuosia pelkkänä likasankona. Ystävyys on molemminpuolista. Väliä ei ole, vaikka toisella on pitkiä, huonoja kausia, kunhan hänkin jaksaa olla välillä Ystävä.
Suoraan sanottuna mä en jaksanut negatiivista ystävääni enää. Aina valitti jostain, mutta ei hakenut apua. En jaksanut aina lohduttaa, kun hän ei oikeasti halunnut elämänsä muuttuvan. Ehkä hän saavuttaa niin sanotusti oman pohjansa alakulossa ja ajautuu myöntämään ongelman. Yritin oikeasti pitkään, mutta sitten kun itselläkin oli vaikeaa aikaa, en jaksanut enää.
Ystävät ei jätä. Kaverit voi jättää. Ole rohkeasti oma itsesi. Oletko hakenut ammattiapua? On totta, että ystävyyttä rasittaa negailu, mutta ystävyys on jakamista. Sinun vuorosi tukea voi tulla yllättäen. Minä hakisin pahimapaan olooni ammattiapua, kertoisin ystäville missä mennään, ja yrittäisin keskittyä ystävien kanssa hyvään oloon