Lue keskustelun säännöt.
Kaveri on diagnosoinut itselleen kilpirauhasen vajaatoiminnan
10.09.2015 |
Ei ole käynyt missään testeissä. Vetää mäkkisafkaa ja sipsejä päivittäin ja on lihonut (kuulemma) vuodessa 14 kiloa. Nyt syyttää painonnousustaan kilpirauhasen vajaatoimintaa "Nokun mulla on tätä väsymystäkin, se kuuluu oireisiin"
Kun olen ehdottanut että menisi testeihin ja saisi lääkkeet vaivaan niin hänellä on hirveän pessimistinen asenne "Ei kukaan kuitenkaan ottais mua tosissaan"
Faceen hän päivittää että on muka käynyt lenkillä ja salilla. Tiedän että näin ei ole, kun olen saanut hänet useaan otteeseen kiinni valheesta. Esim. oli viettämässä kanssani v-loppua mökilläni. Makasi riippumatossa ja joi kaljaa. Sitten laittoi päivityksen seuraavana päivänä tyyliin "Rankka reisitreeni eilen, vieläkin särkee paikkoja" Ja liikunta sinä päivänä oli kävelyt huussille ja takaisin.
Onko tuo yleinenkin tapa syyttää kilpirauhasta, ihan niinkun sille lihomiselle on sitten joku muu syy ja sillä ei ole mitään väliä mitä paskaa mättää suuhunsa? :D
Kommentit (12)
No en luokittele ystäväksi, mainitaan nyt että suvun kautta hänen kanssaan pakosti tekemisissä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna kaverin elää omaa elämäänsä, oli se sitten valhetta tai ei.
4, siinähän elää. Kunhan kyselen tunteeko muut moisia tapauksia? Vai onko sekin täällä kiellettyä?
Ap
Mietin aina näitä missä vietetään toisen kanssa ilmeisesti aika paljonkin aikaa ja sitten tullaan tänne puhumaan selän takana pahaa. Millasia ihmisiä nämä oikein on?
Harmittaa jos joku käyttää kilpparivajetta tekosyynä. Se pahentaa kilpirauhassairauksien mainetta "läskien luulotautina".
Pahinta on jos oikeasti kärsii kyseisestä sairaudesta mutta veriarvot ovat nykyisten viitearvojen sisäpuolella. Näinkin voi käydä, huomaan nyt sairastettuani 8 vuotta. Aiemmin vajaatoiminta näkyi aina verikokeilla. Välillä lääkitystä piti lisätä ja opin tunnistamaan oireet, jotka olivat todella voimakkaita. Tunsin siis itse milloin oltiin viitearvojen ulkopuolella.
Nyt olenkin vuosien jälkeen siinä tilanteessa että oireet palasivat mutta viitearvot ovat ok. Sietämätöntä. Hiukset putoo, iho hilseilee vaatteet valkoisiksi, nukahtelen milloin sattuu, raajat painaa tonnin kun pitäisi vaan vessaan kävellä, en osaa edes puhua sujuvasti ja lisäksi unohdan työkavereiden nimiä. Työpäivästä selviän joten kuten ja sammun kotiin päästyäni. Onneksi on fiksu lääkäri joka suhtautuu asiallisesti ja saan toivottavasti isomman annoksen veriarvoista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain lääkäri voi antaa diagnoosin.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:04"]
4, siinähän elää. Kunhan kyselen tunteeko muut moisia tapauksia? Vai onko sekin täällä kiellettyä?
Ap
[/quote]Eipä ollut yhtään kysymystä avausviestissä, kunhan päivittelit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Numero 7 tarkistutathan myös S-Kortisol aamuarvosi! ;)
Usein lisämunuaiset ovat uupuneet ja saatat tarvita thyroxinin lisäksi kortisonia, jotta jaksat.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:26"]
Numero 7 tarkistutathan myös S-Kortisol aamuarvosi! ;)
Usein lisämunuaiset ovat uupuneet ja saatat tarvita thyroxinin lisäksi kortisonia, jotta jaksat.
[/quote]
Jahas, enpä ole tällaisesta aiemmin kuullut. Kiitos tiedosta! No 7
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.09.2015 klo 12:17"]
Harmittaa jos joku käyttää kilpparivajetta tekosyynä. Se pahentaa kilpirauhassairauksien mainetta "läskien luulotautina".
Pahinta on jos oikeasti kärsii kyseisestä sairaudesta mutta veriarvot ovat nykyisten viitearvojen sisäpuolella. Näinkin voi käydä, huomaan nyt sairastettuani 8 vuotta. Aiemmin vajaatoiminta näkyi aina verikokeilla. Välillä lääkitystä piti lisätä ja opin tunnistamaan oireet, jotka olivat todella voimakkaita. Tunsin siis itse milloin oltiin viitearvojen ulkopuolella.
Nyt olenkin vuosien jälkeen siinä tilanteessa että oireet palasivat mutta viitearvot ovat ok. Sietämätöntä. Hiukset putoo, iho hilseilee vaatteet valkoisiksi, nukahtelen milloin sattuu, raajat painaa tonnin kun pitäisi vaan vessaan kävellä, en osaa edes puhua sujuvasti ja lisäksi unohdan työkavereiden nimiä. Työpäivästä selviän joten kuten ja sammun kotiin päästyäni. Onneksi on fiksu lääkäri joka suhtautuu asiallisesti ja saan toivottavasti isomman annoksen veriarvoista huolimatta.
[/quote] Mulla vähän sama ongelma, tosin en tiedä olenko koskaan lääkityksellä kuntoon tullutkaan. Olo toki koheni, mutta siihen se jäi... Olen nyt syönyt vissiin jonkun 2v Thyroksiinia ja annostus alkaa olla veriarvojen mukaan kohdillaan, mutta olo on vieläkin ihan vetämättömissä ja paino ei vaan liiku alaspäin. En tiedä.... koko helvetin tauti on ihan perseestä.
Mjaa... luulisi, että olisi helpotus käydä tarkistamassa asia ja saada selvyys, onko kilpirauhasen vajaatoimintaa vai ei. Muutama tuttu tätä sairastaa, ja heillä oireet kyllä ovat olleet paljon isompia kuin pieni väsymys, ja lääkitys on todella tuonut helpotuksen oloon. Itse olen tarkistuttanut sen lähinnä varmistukseksi. On helpompi pudottaa painoa, kun on varma, ettei painonnousun taustalla ole mitään muuta. :)
Voipi olla, että hän on vain oman painonsa kanssa niin solmussa, että pitää asian hyväksymiseksi löytää jotakin näennäisjärkevää syytä, kun ei onnistu laihduttamaan. Inhimillistä se on, vaikka hölmöltä tuntuukin. Jos antaisit hänen puheidensa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos?
Ai mikä ihana ystävä sä ootkaan, harmi ettei tunneta.