"Aikuisen elämässä nyt vain pitää tehdä asioita, joita ei halua tehdä"
Oletko törmännyt otsikon väitteeseen? Onko se sinustakin aika hölmö? Aikuisuus on minusta nimenomaan sitä, että saa itse päättää, mitä tekee, kenen kanssa pitää yhteyttä ja mille omistaa elämänsä. Aikuinen ihminen on radikaalilla tavalla vapaa, ja jos joudut tekemään epämiellyttäviä asioita, sinulla on käytännössä aina mahdollisuus kieltäytyä.
Mitä ovat ne asiat, joita on pakko tehdä, vaikka ei haluaisi? (Jätetään nyt ne kuolemat ja verot mainitsematta.)
Kommentit (73)
No ainakin se, että pitää omista lapsista hyvää huolta ja hoitaa työnsä kunnialla. Tätä minun mielestäni on aikuismainen käytös. Toki voi _fyysisesti_ olla aikuinen ilman noita asioita.
Vanhempana tietenkin sanoisin töissä käymisen. Mieluumminhan olisin kotona lasta varten mutta jonkun täytyy huolehtia elannosta. Kaikki kotityöt on pakko hoitaa ellei halua elää kaatopaikan keskellä. Omasta teveydestä täytyy huolehtia vaikkei aina huvittaisi...aina ei saa sitä mitä haluaa ja joskus saa sitä mitä ei haluaisi...
Maksaa laskut, käydä töissä/täytellä anomuksia, siivota/maksaa siivouksesta...
No tietty voi jättää tekemätttä asioita, mitä ei huvita, mutta voi saada vaikkapa ulosottomiehen, lastensuojeluviranomaiset tai poliisin kannoilleen. Töitäkin on pitänyt ottaa vastaan sieltä mistä saa, ei sieltä minne haluaisi mennä. Ilman rahaa ei oikein elä enkä minä ainakaan halunnut olla työtön.
Kaikki kotityöt tietysti, enkä tykkää esim. käydä ruokakaupassa tai edes suihkussa, en haluaisi myöskään käydä vessassa, mutta pakko se on. En tekisi ruokaa itse jos ei olisi pakko. Jos voittaisin lotossa, palkkaisin siivoojan ja kokin ensimmäisenä. Töissäkäyminen ei ole pakko, ei saa töitä vaikka haluaisikin, mutta jos haluaa lisää rahaa elämiseen, niin pitäisi töissä käydä, ei kukaan töissä huvikseen käy.
Esim. huolehtia kämpän kunnosta, jos asuu vuokralla tai vaikka omassa eikä halua homevaurioita.
Työssäkäynti on täysin vapaaehtoista. Tiedän ihmisiä, jotka elävät täysin työelämän ja kunnallisten tukijärjestelmien ulkopuolella, jotkut jopa rahatalouden ulkopuolella. Se, että sinun odotetaan käyvän töissä, ei kuitenkaan
Vanhemmuus on täysin vapaaehtoista. Kenenkään ei tarvitse Suomessa ryhtyä äidiksi, jos ei halua.
Laskutkin voi jättää maksamatta, jos ottaa mieluummin vastaan muistusmaksut myöhemmin tai hyväksyy sen, että voi saada itselleen maksuhäiriömerkinnän. Jotkut joutuvat hankalassa elämäntilanteessa näin päättämään.
Siivota ei ole pakko. Jotkut ovat mieluummin sotkun keskellä kuin siivoavat. Sekin on aikuiselle ihan mahdollinen valinta, jos arvioi siivoamattomuuden sen arvoiseksi.
Ja tämä ei ole saivartelua. Haluan vain herätellä teitä huomaamaan, että me ihmiset olemme paljon vapaampia tekemään päätöksiä kuin usein uskomme. On ihan eri asia mennä töihin, koska on valinnut työssä käynnin, kuin jos kokee työn olevan pakko. -ap
Jos on tehnyt lapsia, niin lasten vuoksi on pakko tehdä asioita että lapsi voisi hyvin, vaikka ei yhtään huvittaisi. Ja joskus se pakko on sitä, että ei esimerkiksi mene töihin jos perhe yksinkertaisesti voi paremmin jos toinen vanhemmista on kotona ja tulevat jotenkin toimeen. Ja joskus toisinpäin, sen perheen vuoksi on pakko tehdä töitä että lapsilla on mitä tarvitsevat. Ylipäänsä ne ratkaisut on pikku pakko tehdä lapsiperheenä lasten hyvinvoinnin näkökulmasta, tai muuten on vaan huono vanhempi.
Itse tiedän ihmisiä, lapsettomia, jotka eivät nosta yhteiskunnan tukia ja käyvät töissä vain silloin tällöin ja vain sen verran että saavat ostettua sen minkä tarvitsevat. Heille vapaus tehdä mitä tahtovat on kaikkein tärkeintä. Minusta se on ok, ja silloinhan elämässä tosiaan on vapautta. Pointti onkin siinä, että silloin ei elämään kannata alunperinkään hankkia niitä velovoitteita, kuten lapsia tai asuntolainaa, jotka kuitenkin on vapaaehtoisia valintoja.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:17"]
Se, että sinun odotetaan käyvän töissä, ei kuitenkaan tarkoita, että sinun olisi pakko käydä töissä.
[/quote]Virke jäi vajaaksi. -ap
"Sinulla on käytännössä aina mahdollisuus kieltäytyä." No ei kyllä todellakaan ole. Verothan sinä mainitsit jo itsekin, sitten vaikka syöminen, nukkuminen, vessassa- ja kaupassakäynti... ja esim. työnteko. No okei, voi olla menemättä töihin, mutta mistäs sitten saat rahaa? Sossulta ja Kelalta, mutta niitäkin varten sun on pakko täyttää lomakkeita, jotta antavat sulle rahaa... Kukaan ei huolehdi aikuisesta ihmisesta siinä määrin, että oikeasti voisi ajatella noin ettei ole pakko tehdä mitään.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:17"]
Ylipäänsä ne ratkaisut on pikku pakko tehdä lapsiperheenä lasten hyvinvoinnin näkökulmasta, tai muuten on vaan huono vanhempi.
[/quote]Jos kyseessä olisi oikea pakko, sille ei olisi vaihtoehtoa. Nythän sanot vahtoehdon itsekin: olla muiden silmissä huono vanhempi.
Tosiasia on, että mikään pakko ei ohjaa ketään hyvään vanhemmuuteen. Vanhempi joutuu joka päivä päättämään, aikooko hän hoitaa velvollisuutensa hyvin vai ei. Hänen on täysin mahdollista valita se, että mieluummin lyö laimin lapsen tarpeita. Ja niin kuin kaikki tiedämme, jotkut myös valitsevat näin. -ap
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:17"]
Työssäkäynti on täysin vapaaehtoista. Tiedän ihmisiä, jotka elävät täysin työelämän ja kunnallisten tukijärjestelmien ulkopuolella, jotkut jopa rahatalouden ulkopuolella. Se, että sinun odotetaan käyvän töissä, ei kuitenkaan
Vanhemmuus on täysin vapaaehtoista. Kenenkään ei tarvitse Suomessa ryhtyä äidiksi, jos ei halua.
Laskutkin voi jättää maksamatta, jos ottaa mieluummin vastaan muistusmaksut myöhemmin tai hyväksyy sen, että voi saada itselleen maksuhäiriömerkinnän. Jotkut joutuvat hankalassa elämäntilanteessa näin päättämään.
Siivota ei ole pakko. Jotkut ovat mieluummin sotkun keskellä kuin siivoavat. Sekin on aikuiselle ihan mahdollinen valinta, jos arvioi siivoamattomuuden sen arvoiseksi.
Ja tämä ei ole saivartelua. Haluan vain herätellä teitä huomaamaan, että me ihmiset olemme paljon vapaampia tekemään päätöksiä kuin usein uskomme. On ihan eri asia mennä töihin, koska on valinnut työssä käynnin, kuin jos kokee työn olevan pakko. -ap
[/quote]
Suomessa tai monessa muussakaan sivistysmaassa on aika mahdotonta elää rahatalouden ulkopuolella. Ja jos saisin rahaa jostain muualta en kävisi töissä. Mutta haluan asua mukavasti ja kuluttaa, töissä en halua käydä, mutta töissä minun on pakko käydä saadakseni rahaa.
Melkoista saivartelua ap:n esimerkit. Joo, voihan sitä elää jossain mökissä yhteiskunnan talousjärjestelmän ulkopuolella, mutta silloin töiden sijaan aika käytetään ruuan viljelemiseen, polttopuiden tekemiseen ym. asioihin, jotka itse asiassa aika lailla vastaavat sitä, mitä sana "työ" tarkoittaa - vaikka ne eivät palkkatyötä olisikaan, niin samalla tavalla ne mahdollistavat katon pään päälle ja ruuan pöytään.
Samaa mieltä olen siitä, että aikuiset ovat paljon vapaampia olemaan sitä mitä ovat, kuin ehkä aina itse hahmottavat, mutta tietyt perusasiat ovat silti kaikille pakollisia. Siis jos aikuisena haluaa harrastaa jotain legojen rakentamista, niin sitten harrastaa. Mutta jos aikuisena haluaa asunnon, niin sen maksamisen eteen on pakko tehdä JOTAIN. Jotkut ovat onnekkaita ja heille maksetaan siitä, että saavat käydä kivassa työssä, mutta ei kaikille ole olemassa kivaa ammattia. Silloin pitää vain kestää. Ja niiden ikävienkin velvollisuuksien hoitaminen sujuu paremmin, kun hyväksyy sen, että ne vain kuuluu hoitaa, jotta voisi tehdä niitä mukavia asioita.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:21"]
No okei, voi olla menemättä töihin, mutta mistäs sitten saat rahaa? Sossulta ja Kelalta, mutta niitäkin varten sun on pakko täyttää lomakkeita, jotta antavat sulle rahaa... Kukaan ei huolehdi aikuisesta ihmisesta siinä määrin, että oikeasti voisi ajatella noin ettei ole pakko tehdä mitään.
[/quote]Kannattaa laajentaa horisontteja vähän. On myös mahdollista elää kokonaan rahatalouden ulkopuolella. Jotkut tähän vaihtoehtoon myös tarttuvat. -ap
Elääkseen on pakko tehdä monia asioita. Jo ihmisen peruselintoiminnot vaativat, että suoritat tietyt toiminnot. Näitä ovat mm. syöminen, juominen, ulostaminen ja virtsaaminen. Niitä ei voi välttää vaikka olisi aikuinen. Tai voi, mutta elämä "vihanneksena" ei ole kovinkaan hienoa.
Syödäkseen tarvitsee vielä nähdä vaivaa. Joko käydä kaupassa tai hankkia ruokansa muulla tavoin. Sen tavan voi toki itse valita. Ulostaminen ja virtsaaminenkin vaativat ponnistuksia. Pitää mennä vessaan tai ulos, riisuutua (olettaen että on pukeutunut, mutta sehän taas on vapaaehtoista) ja sen jälkeen vielä laittaa vaatteet takaisin.
Muut asiat ovat hyvinkin pitkälle vapaaehtoisia. Mutta aika moni käy suihkussa, pesee vaatteensa ja tekee monia muitakin asioita, joita ei ole IHAN pakko. Ne vain kummasti nostavat elämänlaatua.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:03"]
Oletko törmännyt otsikon väitteeseen? Onko se sinustakin aika hölmö? Aikuisuus on minusta nimenomaan sitä, että saa itse päättää, mitä tekee, kenen kanssa pitää yhteyttä ja mille omistaa elämänsä. Aikuinen ihminen on radikaalilla tavalla vapaa, ja jos joudut tekemään epämiellyttäviä asioita, sinulla on käytännössä aina mahdollisuus kieltäytyä.
Mitä ovat ne asiat, joita on pakko tehdä, vaikka ei haluaisi? (Jätetään nyt ne kuolemat ja verot mainitsematta.)
[/quote]
Mun mielestä jokaisen aikuisen pitäisi parhaansa mukaan yrittää elättää itsensä. Mielestäni se on yksi aikuisuuden vastuukysymyksiä. Valitettavasti moni ei siihen kykene tai kokee sen jotenkin ylivoimaiseksi.
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.09.2015 klo 12:21"]
No okei, voi olla menemättä töihin, mutta mistäs sitten saat rahaa? Sossulta ja Kelalta, mutta niitäkin varten sun on pakko täyttää lomakkeita, jotta antavat sulle rahaa... Kukaan ei huolehdi aikuisesta ihmisesta siinä määrin, että oikeasti voisi ajatella noin ettei ole pakko tehdä mitään.
[/quote]Kannattaa laajentaa horisontteja vähän. On myös mahdollista elää kokonaan rahatalouden ulkopuolella. Jotkut tähän vaihtoehtoon myös tarttuvat. -ap
[/quote]
Miten sivistysvaltiossa tuollainen onnistuu? Mistä saa ruokaa? Missä asuu?
Hmm.... Olen ollut aikuinen jo reilu 20 vuotta, joten tiedän mitä se suurinpiirtein on. Tykkään käydä töissä, tykkään käydä kaupassa, tehdä ruokaa, siivota, pestä pyykkiä jne. Ei minulla ole mitään ongelmia niiden asioiden kanssa ollut koskaan ja tuskinpa tulee olemaankaan. Teen mitä tarvitse ja homma pelaa, lopun aikaa voin sitten vaikka sylkeä kattoon jos siitä iloiseksi tulen. Joillekin ap:n kaltaisille elämä nyt vain on niin vaikeaa, mutta heidän elämä ei nyt muutenkaan ole kovin hulppeata ja iloista, lähinnä masentunutta ja yksinäistä.
Ne asiat, jotka on pakko tehdä määrittyvät sen muaan, mitä on halunnut tehdä. Jos on esim. halunnut saada lapsia, lapsi on pakko synnyttää ja hoitaa. Lapsenhan saa esim. tapettua nälkään ennen kuin ensimmäinen lasu-ilmo ehtii lähteä saati johtaa mihinkään. Ja joo, vaikka lapselle ei ole "pakko" antaa sitä ruokaa, sen seurausten jälkeen on pakko mennä vankilaan tai vankimielisairaalaan.
Töissäkäynti nyt on yksi iso sellainen.