Tarviiko leikkiin ottaa mukaan lasta joka

Riippuu tilanteesta.. Missä tavataan, onko tuttu, paljonko lapsia

Kertoisin kiusaavalle ja määräilevälle lapselle, että jos kiusaat ja määräilet niin joudut leikkimään yksin. Jos olet kiusaamatta ja suostut välillä myös tekemään mitä muutkin haluaa niin sitten pitää toisten ottaa mukaan leikkiin. Pitää opettaa lapselle miten ryhmässä toimitaan. Jos ei osaa, niin ikävä kyllä voi joutua porukan ulkopuolelle.

UP

Ketään ei tule nolata tai nöyryyttää eikä jättää yksin. Aikuisen tehtävä on turvata leikin sujumista ja ohjata lapsia, jos ja kun kaikki lapset eivät ole kehitysasteeltaan samalla tasolla. Ei lapsi opi, jos ei opeta. Aikuinen väärin toimiessaan alleviivaa tällaisen lapsen käytöstä ja saa muut lapset kiinnittämään huomiota häneen, jolloin asiasta tulee kantelemisen kierre (muut lapset valittavat tästä lapsesta, eikä tätä lasta ohjata oikeaan toimintaan, hän jää yksin eivätkä muut opi sietämään erilaisuutta/ohjaamaan kanssaihmisiään oikeaan toimintaan). Lapsillekin voi opettaa, että muille voi sanoa "et voi tehdä noin" jne.

Ei todellakaan tarvitse. Tottakai aikuisen tehtävä periaatteessa on hokea kaikki-mukaan-propagandaa, mutta eri asia sitten onko se kuitekaan oikein. Miksi yhden mielipaha on tärkeämpää ja vältettävämpää kuin kaikkien muiden mielipaha? Eli miksi ison joukon pitää sietää ja pahoittaa mielensä jos vaihtoehtona on, että vain yksi pahoittaa mielensä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Tuolla metodilla vain nostetaan yksi muita tärkeämmäksi ja niinhän se ei voi olla.

Omille lapsilleni olen kyllä sanonut, että kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin. Teroittanut, että "kaikilla" tarkoitetaan niitä lapsia, jotka eivät kiusaa, tappele, haasta riitaa, lyö, potki, omi tavaroita ja ilaa sillä tavoin muiden hyvin alkanutta leikkiä (jatkuvasti ja aina) jne. Siis ei saa jättää yksin ketään hiljaista, ujoa, uutta hoitolasta/oppilasta, yksinäistä yms. vain sen takia ettei tämä uskalla tulla kysymään pääseekö mukaan. Päinvastoin, kannattaa auttaa heitä kysymällä itse mukaan.

Mutta kannan täyden vastuun jos päiväkodista tai koulusta soitetaan ja valitetaan ettei lapseni ota mukana leikkiin aggressiivisesti tai ilkeästi käyttäytyvää lasta. Olen salaa vain tyytyväinen, että lapsi pitää puolensa ja uskaltaa vetää omat rajansa jos ei tunnu hyvältä. Ei tarvitse omaa päivää jatkuvasti pilata väkivaltaisen tai suustaan häijyn lapsen vuoksi vain siksi, että tämä lapsi ei tajua miten seurassa ollaan. Koulu ja päiväkoti on lapseni "työpaikka" ja itsekään en työpaikalla haluaisi viettää aikaa potkivan tai solvaavan ihmisen kanssa. Enkä hyväksy, että siihen pakotetaan lastanikaan.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:50"]

Ketään ei tule nolata tai nöyryyttää eikä jättää yksin. Aikuisen tehtävä on turvata leikin sujumista ja ohjata lapsia, jos ja kun kaikki lapset eivät ole kehitysasteeltaan samalla tasolla. Ei lapsi opi, jos ei opeta. Aikuinen väärin toimiessaan alleviivaa tällaisen lapsen käytöstä ja saa muut lapset kiinnittämään huomiota häneen, jolloin asiasta tulee kantelemisen kierre (muut lapset valittavat tästä lapsesta, eikä tätä lasta ohjata oikeaan toimintaan, hän jää yksin eivätkä muut opi sietämään erilaisuutta/ohjaamaan kanssaihmisiään oikeaan toimintaan). Lapsillekin voi opettaa, että muille voi sanoa "et voi tehdä noin" jne.

[/quote]

Leikki esim. aloitetaan aikuisen ohjauksella, jossa käydään läpi päivän pelisäännöt (muita ei määrillä, jaetaan leikkiroolit, jne.).

[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:51"]

Ei todellakaan tarvitse. Tottakai aikuisen tehtävä periaatteessa on hokea kaikki-mukaan-propagandaa, mutta eri asia sitten onko se kuitekaan oikein. Miksi yhden mielipaha on tärkeämpää ja vältettävämpää kuin kaikkien muiden mielipaha? Eli miksi ison joukon pitää sietää ja pahoittaa mielensä jos vaihtoehtona on, että vain yksi pahoittaa mielensä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Tuolla metodilla vain nostetaan yksi muita tärkeämmäksi ja niinhän se ei voi olla.

Omille lapsilleni olen kyllä sanonut, että kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin. Teroittanut, että "kaikilla" tarkoitetaan niitä lapsia, jotka eivät kiusaa, tappele, haasta riitaa, lyö, potki, omi tavaroita ja ilaa sillä tavoin muiden hyvin alkanutta leikkiä (jatkuvasti ja aina) jne. Siis ei saa jättää yksin ketään hiljaista, ujoa, uutta hoitolasta/oppilasta, yksinäistä yms. vain sen takia ettei tämä uskalla tulla kysymään pääseekö mukaan. Päinvastoin, kannattaa auttaa heitä kysymällä itse mukaan.

Mutta kannan täyden vastuun jos päiväkodista tai koulusta soitetaan ja valitetaan ettei lapseni ota mukana leikkiin aggressiivisesti tai ilkeästi käyttäytyvää lasta. Olen salaa vain tyytyväinen, että lapsi pitää puolensa ja uskaltaa vetää omat rajansa jos ei tunnu hyvältä. Ei tarvitse omaa päivää jatkuvasti pilata väkivaltaisen tai suustaan häijyn lapsen vuoksi vain siksi, että tämä lapsi ei tajua miten seurassa ollaan. Koulu ja päiväkoti on lapseni "työpaikka" ja itsekään en työpaikalla haluaisi viettää aikaa potkivan tai solvaavan ihmisen kanssa. Enkä hyväksy, että siihen pakotetaan lastanikaan.

[/quote]

Oletpa aikuinen. Ei lapsi opi, jos häntä ei opeta. Väkivaltaa ei tietenkään tule hyväksyä. Kuulostaa kuitenkin siltä, että itselläsi on jokin ongelma muiden kuin ujojen ja uhri-asetelmaan joutuneiden lasten kanssa. Sellainenkin lapsi on uhri, joka ei osaa käyttäytyä oikein eikä häntä siihen ohjata, vaan jätetään yksin. Ei lapsi opi sillä, että jätetään leikin ulkopuolelle. Aikuisella on vastuu ohjata lapsia oikeaan toimintaan. Eri asia jotkin käytöshäiröiset tms.

Kannattaa muistaa, että myös niillä omilla lapsilla voi olla ongelmia jossain tietyissä osa-alueissa, johon tarvitsevat muiden hyväksyvää asennetta ja aikuisten kannustamista. Esim. liiallinen ujous on aika vaikea piirre yläasteiässä, ja yläasteikäiset tarvitsevat ohjausta siihen miten kohdata tällainen nuori. 

[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:51"]

Ei todellakaan tarvitse. Tottakai aikuisen tehtävä periaatteessa on hokea kaikki-mukaan-propagandaa, mutta eri asia sitten onko se kuitekaan oikein. Miksi yhden mielipaha on tärkeämpää ja vältettävämpää kuin kaikkien muiden mielipaha? Eli miksi ison joukon pitää sietää ja pahoittaa mielensä jos vaihtoehtona on, että vain yksi pahoittaa mielensä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Tuolla metodilla vain nostetaan yksi muita tärkeämmäksi ja niinhän se ei voi olla.

Omille lapsilleni olen kyllä sanonut, että kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin. Teroittanut, että "kaikilla" tarkoitetaan niitä lapsia, jotka eivät kiusaa, tappele, haasta riitaa, lyö, potki, omi tavaroita ja ilaa sillä tavoin muiden hyvin alkanutta leikkiä (jatkuvasti ja aina) jne. Siis ei saa jättää yksin ketään hiljaista, ujoa, uutta hoitolasta/oppilasta, yksinäistä yms. vain sen takia ettei tämä uskalla tulla kysymään pääseekö mukaan. Päinvastoin, kannattaa auttaa heitä kysymällä itse mukaan.

Mutta kannan täyden vastuun jos päiväkodista tai koulusta soitetaan ja valitetaan ettei lapseni ota mukana leikkiin aggressiivisesti tai ilkeästi käyttäytyvää lasta. Olen salaa vain tyytyväinen, että lapsi pitää puolensa ja uskaltaa vetää omat rajansa jos ei tunnu hyvältä. Ei tarvitse omaa päivää jatkuvasti pilata väkivaltaisen tai suustaan häijyn lapsen vuoksi vain siksi, että tämä lapsi ei tajua miten seurassa ollaan. Koulu ja päiväkoti on lapseni "työpaikka" ja itsekään en työpaikalla haluaisi viettää aikaa potkivan tai solvaavan ihmisen kanssa. Enkä hyväksy, että siihen pakotetaan lastanikaan.

[/quote]

Oletpa aikuinen. Ei lapsi opi, jos häntä ei opeta. Väkivaltaa ei tietenkään tule hyväksyä. Kuulostaa kuitenkin siltä, että itselläsi on jokin ongelma muiden kuin ujojen ja uhri-asetelmaan joutuneiden lasten kanssa. Sellainenkin lapsi on uhri, joka ei osaa käyttäytyä oikein eikä häntä siihen ohjata, vaan jätetään yksin. Ei lapsi opi sillä, että jätetään leikin ulkopuolelle. Aikuisella on vastuu ohjata lapsia oikeaan toimintaan. Eri asia jotkin käytöshäiröiset tms.

[/quote]

Lisään vielä, että kumman luulet olevan elämässä tärkeämpi taito? Osata tulla toimeen muiden ihmisten kanssa ja taito puolustaa omia rajojaan sekä ohjata muita oikeaan toimintaan? Vai se, että osaa tulla toimeen samanlaisten ihmisten kanssa? Ensimmäinen tapa kasvattaa johtajia ja ongelmien kohtaamisia, toinen hiljaa jurputtavia ryhmäpelaajia, jotka eivät uskalla toimia ja kohdata erilaisuutta.

[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:54"]

[quote author="Vierailija" time="05.09.2015 klo 15:51"]

Ei todellakaan tarvitse. Tottakai aikuisen tehtävä periaatteessa on hokea kaikki-mukaan-propagandaa, mutta eri asia sitten onko se kuitekaan oikein. Miksi yhden mielipaha on tärkeämpää ja vältettävämpää kuin kaikkien muiden mielipaha? Eli miksi ison joukon pitää sietää ja pahoittaa mielensä jos vaihtoehtona on, että vain yksi pahoittaa mielensä? Eihän siinä ole mitään järkeä. Tuolla metodilla vain nostetaan yksi muita tärkeämmäksi ja niinhän se ei voi olla.

Omille lapsilleni olen kyllä sanonut, että kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin. Teroittanut, että "kaikilla" tarkoitetaan niitä lapsia, jotka eivät kiusaa, tappele, haasta riitaa, lyö, potki, omi tavaroita ja ilaa sillä tavoin muiden hyvin alkanutta leikkiä (jatkuvasti ja aina) jne. Siis ei saa jättää yksin ketään hiljaista, ujoa, uutta hoitolasta/oppilasta, yksinäistä yms. vain sen takia ettei tämä uskalla tulla kysymään pääseekö mukaan. Päinvastoin, kannattaa auttaa heitä kysymällä itse mukaan.

Mutta kannan täyden vastuun jos päiväkodista tai koulusta soitetaan ja valitetaan ettei lapseni ota mukana leikkiin aggressiivisesti tai ilkeästi käyttäytyvää lasta. Olen salaa vain tyytyväinen, että lapsi pitää puolensa ja uskaltaa vetää omat rajansa jos ei tunnu hyvältä. Ei tarvitse omaa päivää jatkuvasti pilata väkivaltaisen tai suustaan häijyn lapsen vuoksi vain siksi, että tämä lapsi ei tajua miten seurassa ollaan. Koulu ja päiväkoti on lapseni "työpaikka" ja itsekään en työpaikalla haluaisi viettää aikaa potkivan tai solvaavan ihmisen kanssa. Enkä hyväksy, että siihen pakotetaan lastanikaan.

[/quote]

Oletpa aikuinen. Ei lapsi opi, jos häntä ei opeta. Väkivaltaa ei tietenkään tule hyväksyä. Kuulostaa kuitenkin siltä, että itselläsi on jokin ongelma muiden kuin ujojen ja uhri-asetelmaan joutuneiden lasten kanssa. Sellainenkin lapsi on uhri, joka ei osaa käyttäytyä oikein eikä häntä siihen ohjata, vaan jätetään yksin. Ei lapsi opi sillä, että jätetään leikin ulkopuolelle. Aikuisella on vastuu ohjata lapsia oikeaan toimintaan. Eri asia jotkin käytöshäiröiset tms.

[/quote]

On olemassa lapsia, jotka eivät opi vaikka opastetaan. Tarkoitan juuri niitä käytöshäiriöisiä pikku sadisteja jotka pakottavat kiltimmän toverinsa autotielle odottamaan autoa ja jotka potkivat/lyövät pikkusisarustaan vatsaan koska pikkusisarus ei naura vitsille. Ja tällaisten kullannuppujen vanhemmat sitten vielä syyttävät sitä peloteltua leikkikaveria ihan älyttömistä jutuista eivätkä näe mtn vikaa siinä käytöshäiriöisessä kullannupussaan.Terkkuja tosielämästä.

Ei tarvitse.

Mietin näissä jutuissa sitä, että jos siellä on 5 lasta ja kuudes pyrkii mukaan ja tämä kuudes sitten ryhtyy pompottamaan muita, niin miksi ne 5 suostuisi? Miksi ne ei sano sille kiukkupyllylle, että sinä haluat asian olevan noin, selvä, mutta me haluamme, että se on näin, joten joko jatkat meidän säännöillä tai lopetat leikin.

Miksi ne 5 muuta suostuisi hyppimään yhden pillin mukaan?

Omille olen opettanut, että kaikki pitää ottaa mukaan, mutta ketään ei tarvitse totella, jos ei halua. Jos siksi joutuu pois leikistä, niin se pitää kestää.

Mä aattelen että lapset opettaa myös toisiaan. Jos joku mukula urpoilee niin muut kurmoottaa. Opitaan pitää rajoja ja toisaalta palaute urpoille tulee suoraan viiteryhmästä. Lasta on hyvä kasvattaa/ohjata, mutta mun mielestä niiden täytyy myös kasvaa. Liian siloteltu tie ei ole hyvä. On hyvä oppia pettymystä, parasta vielä vanhemman lähellä ilman että se pyyhitään pois.

t.äitix4