Miksi miehen vanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan enemmän

Te ja teidän tuttavapiiri muodostatte sitten poikkeuksen. Tutkimusten mukaan isovanhemmat hoitavat tyttäriensä lapsia enemmän kuin poikiensa lapsia.

Meillä siksi että miehen äiti asuu lähellä. Ja on tosissaan lapsiihminen. Ja meidän lapset ainoat lapsenlapset hänelle. Siis tosi tärkeitä hänelle.

Minun vanhempani hoitavat toi pyydettäessä mutta eivät ole niin innostuneita lapsista. Lisäksi asuvat 100 km päässä. Ja heillä muutenkin 11 lastenlasta eli siinäkin mielessä aivan eri tilanne. Mutta ovat kiinnostuneita lapsistamme. Enkä ole mitenkään loukkaantunut tilanteesta vaan asiat nyt ovat näin eikä siinä mitään pahaa. 

Meillä lapsen isänisä on ainoa elossa oleva isovanhempi....helpottaa tuota lasten hoitamista kun ei ole 2m multaa päällä.

Tuli vaan mieleen keskustelusta, kun työkaveri joskus ihmetteli kun aina puhuin miehen isästä... etteikö mun vanhemmat koskaan :)

Meillä menee toisinpäin ja monella tuttavallani samoin. Siis että äidin vanhemmat hoitavat enemmän. Itseasiassa ainoastaan ehdellä tutulla toisinpäin ja ainoastaan siks että miehen vanhemmat asuu vieressä ja äidin 200 km päässä. Jopa yhdellä joka asuu anoppinsa naapurissa on niin että 30km päässä asuvat äidin vanhemmat hoitaa useemmin ku viereisessä töllissä istuva isän äiti.

Meillä ja meidän tuttavapiirillä menee toisinpäin. Hesarissakin on tainnut olla juttua kuinka tyypillisesti äidin äiti hoitaa lastenlapsia eniten. Olette siis poikkeus.

Eivät ole minuuttiakaan miehen vanhemmat hoitaneet. Eivät hoitaneet aikanaan miestä tai sisaruksiakaan. Juominen ja muu meni edelle. Miehen isä ei ole edes nähnyt vuoden ikäistä kertaakaan ja viisivuotiastakin kolmesti.

Omat vanhempani asuvat kaukana ja kerran-pari vuodessa hoitavat lapsia, kun on joku oikein erityinen syy.

Mitään apua arkeen eivät pysty välimatkan takia antamaan.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 11:55"]Ja useammin kuin lasten äidin vanhemmat?

Meillä ja monella muulla tutulla näin. Meillä ehkä suurin syy on se, että miehen vanhemmat asuvat lähempänä kuin mun vanhemmat.

Mutta muuten?
[/quote]Meillä syy se, että miehen vanhemmat eläkkeellä ja heillä on aikaa. Mun vanhemmat vielä molemmat täysillä työelämässä eikä heillä ole aikaa kun molemmat tekee vielä vuorotyötäkin.

Meillä mun äiti hoitaa enemmän vaikka asuu kauempana. Ottaa yökylään, käy retkillä, lähtee teatteriin, sirkukseen ym.
Anoppi ja appiukko lämpeni niin hitaasti isovanhemmuuteen, että niistä alettiin lapsille puhumaan jo etunimillä kun he ei itseään nimennyt mummuksi/ vaariksi tms. ollenkaan. Osittain varmaan sen vuoksi, että ne järkyttyi kun heidän neuvot ei pojalle kelvanneet. "Ensin opiskellaan, sitten työpaikka, sitten oma asunto, sen jälkeen rakennetaan talo ja sitten tyttöystävä ja naimisiin muutaman vuoden päästä ha sitten lapsia". Heidän pojalla jäi koulut kesken, sitten tuli työpaikka ja tyttöystävä, sen jälkeen oma asunto ja sitten vauva. Mä olin tietenkin syyllinen kaikkeen.

 "Ensin opiskellaan, sitten työpaikka, sitten oma asunto, sen jälkeen rakennetaan talo ja sitten tyttöystävä, sitten suuri remonttikierros kun ei se rakennettu poikamiesboksi miellytä tyttökaveria ja naimisiin muutaman vuoden päästä ha sitten lapsia". 

Meillä ei lapsi mene miehen vanhemmille hoitoon ja se on minun ja miehen yhteinen päätös. Kumpikaan ei halua että lapsi oppii anopin marttyyriyttä. Lisäksi olemme vuosia kuunnelleet, miten se nainen puhuu miehen veljen lapsille ihan hirveästi lasten omista vanhemmista. Ei kiitos sellaista meidän lasten lähelle! On sitä sorttia, että kaikki muut hoitavat koko elämänsä väärin ja kukaan ei tässä maailmassa pärjäisi ilman häntä.. ja jos ei miehen veljen perhe muista viittä kertaa kiittää lapsenhoitoavusta, lähettää korttia perään ja viikon päästä vielä lapsen itse piirtämää piirustusta siitä, miten mukavaa mummon luona oli, anoppi soittelee puoli sukua ja tuttavia läpi ja kertoo miten ei taaskaan oltu kiitollisia. En halua jäädä niin suureen kiitollisuudenvelkaan kenellekään.

Onneksi ei ole tyttöjä, ei tarvitse tässä vielä loppuelämäänsäkin olla koko ajan hoitamassa jotain. Saa sitä omaa aikaa sitten edes vanhana.

Mun appivanhemmat eivät hoida ollenkaan, anoppi katkas välit kun "pilasin poikansa tulevaisuuden". Mies halusi pitää lapsen vaikka raskaus ei ollut suunniteltu, eikä koe elämänsä kääntyneen huonompaan suuntaan tai tulevaisuuden avointen ovien sulkeutuneen. Appi on kiva mutta asuvat kaukana. Vanhempani höpsähtivät vauvan synnyttyä, pitää välillä kieltää tulemasta kylään jotta saisimme olla rauhassakin :D

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 13:40"]Meillä mun äiti hoitaa enemmän vaikka asuu kauempana. Ottaa yökylään, käy retkillä, lähtee teatteriin, sirkukseen ym.
Anoppi ja appiukko lämpeni niin hitaasti isovanhemmuuteen, että niistä alettiin lapsille puhumaan jo etunimillä kun he ei itseään nimennyt mummuksi/ vaariksi tms. ollenkaan. Osittain varmaan sen vuoksi, että ne järkyttyi kun heidän neuvot ei pojalle kelvanneet. "Ensin opiskellaan, sitten työpaikka, sitten oma asunto, sen jälkeen rakennetaan talo ja sitten tyttöystävä ja naimisiin muutaman vuoden päästä ha sitten lapsia". Heidän pojalla jäi koulut kesken, sitten tuli työpaikka ja tyttöystävä, sen jälkeen oma asunto ja sitten vauva. Mä olin tietenkin syyllinen kaikkeen.
[/quote]
Mulla anopin osalta sama. Abortti ois pitänyt tehdä, hänen mielestään... T. 13

Ihan toisinpäin!!

[quote author="Vierailija" time="01.09.2015 klo 14:52"]Meillä ei lapsi mene miehen vanhemmille hoitoon ja se on minun ja miehen yhteinen päätös. Kumpikaan ei halua että lapsi oppii anopin marttyyriyttä. Lisäksi olemme vuosia kuunnelleet, miten se nainen puhuu miehen veljen lapsille ihan hirveästi lasten omista vanhemmista. Ei kiitos sellaista meidän lasten lähelle! On sitä sorttia, että kaikki muut hoitavat koko elämänsä väärin ja kukaan ei tässä maailmassa pärjäisi ilman häntä.. ja jos ei miehen veljen perhe muista viittä kertaa kiittää lapsenhoitoavusta, lähettää korttia perään ja viikon päästä vielä lapsen itse piirtämää piirustusta siitä, miten mukavaa mummon luona oli, anoppi soittelee puoli sukua ja tuttavia läpi ja kertoo miten ei taaskaan oltu kiitollisia. En halua jäädä niin suureen kiitollisuudenvelkaan kenellekään.
[/quote]

Nauroin tuolle: "jos ei miehen veljen perhe muista viittä kertaa kiittää lapsenhoitoavusta, lähettää korttia perään ja viikon päästä vielä lapsen itse piirtämää piirustusta siitä, miten mukavaa mummon luona oli, anoppi soittelee puoli sukua ja tuttavia läpi ja kertoo miten ei taaskaan oltu kiitollisia" ääneen! Mahtavasti kuvattu :D

No meillä ei miehen vanhemmat hoida lapsenlapsiaan lainkaan. Osasyynä on varmasti välimatka, mutta ovat käytöksellään ilmaisseet, ettei myöskään kiinnosta olla osa lastenlasten elämää. Saattavat käydä useinkin lähistöllä omien harrastusten puitteissa, mutta eivät ota yhteyttä, että nähtäisiinkö samalla tms. Ja ovat siis eläkkeellä, ettei luulisi olevan mahdotonta palata joskus kotiin pari tuntia myöhemmin sen takia, että olisivat käyneet moikkaamassa. Miehen lapsetonta veljeä kyllä näkevät näillä reissuillansa. 

Meillä miehen vanhemmat tulevat hoitamaan lasta huomattavasti enemmän koska en ole oman äitini kanssa sellaisissa väleissä että haluaisin hänen hoitavan lastamme. Ja isäni sitten taas asuu 400 km päässä joten käytännön syistä hän tulee hoitamaan vähemmän. 

Onneksi minulla on rakastavat appivanhemmat jotka odottavat ensimmäistä lapsenlastaan kuin kuuta nousevaa!