Lue keskustelun säännöt.
Hei kaikki masentuneet! minkälaisena käsitätte masennuksen?
31.08.2015 |
Minulle on helpompi kuvitella, että masennus on tumma hahmo joka seuraa kaikkialle. Auttaa pitämään ajatukset järjestyksessä, kun voi kuvitella että se koko paska on vain irtonainen osa, jonka voi vain sysätä kauemmaksi kun haluaa.
Miten muiden laita?
Kommentit (5)
En tiedä. Mulle masennus ei ole ikinä ollut mikään peikko tai musta koira. En oikeastaan edes pidä tällaisista mielikuvista.
Masennus on jokin sisälläni oleva voima, joka estää tekemästä niitä asioita mitä haluaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaa kuvitella sitä itsestäni irtonaisena, olen ollut niin kauan enemmän tai vähemmän masentunut, ja masennukseni vaikuttaa olevan vahvasti sidoksissa tiettyihin persoonallisuuteni piirteisiin, että tavallaan se on osa minua itseäni, niin surulliselta kuin se kuulostaakin.
Minullakin masennus on osa persoonaa. Se olen minä saamattomana, päättämättömänä, väsyneenä, itkevänä, itseinho kuohuu yli äyräiden.
Se on vähän kuin hukkuminen. Paitsi ettei huku, tukehtuu vaan, ei saa happea eikä pääse pakoon. Lopulta jo toivoo että kuolisi.
...