Onko normaalia, että 22-vuotias tulee äitinsä kanssa hoitamaan asioitaan virastoihin tmv?

niin silloin on kyllä normaalia. Jos äiti tuppaa mukaan itse, sitten ei.

Minä 28v kolmen lapsen äiti, käyn mieluummin paikoissa äitini kanssa kuin yksin :-)

Itse oli 20v kun perustin oman yrityksen jne. Teinistä asti itse olen hoitanut asiani.

Mä saatan olla joskus liikkellä ystäväni kanssa. Isän kuoltua, oli niin paljon asioita hoidettavana, ja kaikista niistä ei oikein edes ymmärtänyt mitään, niin oli kiva kun oli joku kaveri jeesaamassa jolla oli tietoa.

Aivan käsittämätöntä! Viime kesänä nuorimies ei ollut missään kesätöissä ja edelliskesänä äitimuori soitti ja järjesti kesätyöpaikan. Uskomatonta, ollaan monesti mietitty miehen kanssa, et mitenkähän saatais poika ottamaan itse vastuu itsestään ja tekemisistään.

Vierailija:

Itse oli 20v kun perustin oman yrityksen jne. Teinistä asti itse olen hoitanut asiani.

Jos joku toimii eri lailla kuin sinä, niin hän on outo :D

kela - ja muita juttuja. toki vähän naurattaa mutta kun järjestely näyttää sopivan kummallekin niin mikä ettei. meilläkin katsokaas usein mies hoitaa munkin asioita että kai me ollaan veljeni kanssa vähän avuttomia omien asioiden hoidossa :/

ja silti vieläkin joskus menen äitini kanssa, ihan siitä syystä, että hänellä on ollut esim minun perintörahoja joskus lainan panttina (ei ole kyse mistään hurjista summista) ja kun niitä vapautettiin niin molempien piti olla paikalla. Meillä on ollut myös yhteisiä rahastoja jne, joiden hoidossa on tarvittu molempia.

että tunnen montakin tuon ikäistä jopa vanhempia miehiä jotka ovat ihan pihalla noista virasto asioista?

Käydään laivalla, kaupassa, kahvilla, kaljalla, syömässä, ostoksilla, kävelyllä ja jopa niissä virastoissa.

Nyt joku voi kuvitella ehkä että mä olen äitini kanssa koko ajan, mutta en suinkaan. Nähdään noin kerran viikossa ja 40 kilsan päässä toisistamme.

Äiti on ihan mukavaa seuraa! Eikä se ole mikää koira, joka jätetään ulkopuolelle odottamaan kun itse menen asioita sisään hoitamaan.

Ootsä kateellinen mulle, kun olen niin omatoiminen ollut aina?

Mietin vaan, kun otit just mun vastauksen silmätikuksi... Täällä on jokunen muukin samaa mieltä mun kanssa...



Kysymyshän kuului, " onko outoa" ja mä vastasin,että " on" .

Miksi just mulla ois suppea katsomus...



Sä oot outo!

tävä) sitten mukaan. Monet viralliset asiat ovat 22-vuotiaalle vielä ensikerta-juttuja; jos joku siis kokee haluavansa " henkistä tukea" (tai ihan vain apua, jos vaikka hoidettava asia on vaikea), vaikea kuvitella, miksi se kenenkään toisen maailmaa kauheasti järisyttäisi. Taustatekijöitä tilanteeseen kun voi olla niin monenlaisia.



Meitä on muutenkin niin moneen lähtöön; toinen on taitavampi toisissa asioissa (esim. sosiaalisiten tilanteiden hoitamisessa), toinen toisissa.



Ja jo kyse sattuisi olemaan jollakin tavalla vammautuneesta ihmisestä, niin avun tarvitseminen on hänen tilanteessaan itse asiassa varmaan normaalia.

Vierailija:

Ootsä kateellinen mulle, kun olen niin omatoiminen ollut aina?

Mietin vaan, kun otit just mun vastauksen silmätikuksi... Täällä on jokunen muukin samaa mieltä mun kanssa...

Kysymyshän kuului, " onko outoa" ja mä vastasin,että " on" .

Miksi just mulla ois suppea katsomus...

Sä oot outo!

kovin itsenäinen tuossa vaiheessa. Kun täytin 18,olen siitä lähtien hoitanut asiani yksin. Veroilmoitukset olen täyttänyt 15 vuotiaasta lähtien yksin. Metsävero-tulovero-ja arvonlisäveroilmoituksen yksin. Asuntokauppoja olen tehnyt tähän ikään mennessä kolmet yms.

Poikakaveri hoitaa puhumisen. Täti tiskin takana tiuskaisee, että eikö tyttö itse osaa puhua, johon poika vaivautuneena puolustelee että tyttö on ujo eikä oikein varma tällaisissa asioissa. Täti sanoi tiukasti, että nämä on sen verran henkilökohtaisia juttuja, että ne on hoidettava itse.



Jossain vaiheessa se on itsenäistyttävä.



Hämmästyin kyllä, kun vaihto-oppilaaksi lähtiessäni tarvitsin KELAlta lääkäri- ym. palveluja varten lomakkeen. Se kirjoitettiin isäni nimissä, koska KELAn silmissä alle 26-vuotias on alaikäinen. Näin minulle silloin asia selitettiin, olin tuolloin 21.

ja sinne sitten soitti äiti 20-vuotiaan poikansa puolesta. Tämä poika sitten huuteli siellä toisessa päässä äidilleen mitä kaikkea piti kysyä ja äiti sitten kiltisti kysyi multa samat kysymykset. Mikä ihme siinä soittamisessakin on niin pelottavaa? Vai olikohan se äiti, joka välttämättä halusi hoitaa asian poikansa puolesta...?

Mut mä en kuitenkaan ryhdy sulle riitakumppaniksi. :D :D

Sä oot mun mielestä outo, ja mä sun, mut saat purkaa patoutumas johonki muuhun. Täällä riittää sun kanssa samankaltasia, jotka haluaa purkaa turhautumat, joten toivon sun ja sun mahdollisen perhees puolesta, et löydät jonku kivan riitelykamun täältä!



Oikeen mukavaa viikonloppua kaikille!

tms menetellä kuten pankin täti neuvoo vai osaisko äitsykkä jarrutella tahtia mikä oikeesti sopii lapsille paremmin.



Toki jotkut ovat varhain itsenäisiä ja hoitavat omia asioita, itse muutin 16v pois kotoa ja olen siitä saakka hoitanut omia asioitani. Mutta en pidä lainkaan kummajaisena tyyppiä joka kulkee virastoissa 22-vuotiaana äitinsä kanssa (todennäköisesti se 22v asuu vielä vanhempiensa kanssakin).