Eron jälkeen heti uusi suhde? Fiksua?
Mua vähän kaivelee ystävän käytös. Hän erosi parin vuoden suhteestaan askettäin, lapset on pieniä. Miehen kanssa heillä oli 1 yhteinen lapsi, vuoden ikäinen. Mies hävisi kuin tuhka tuleen ja ainakin isompi lapsi otti tämän raskaasti.
Erosta oli vain kuukausi kun uusi mies löytyi netistä, tuntematon tyyppi. Tämä mies on jo viettänyt viikonloppuja perheen luona ja ovat tiiviisti tekemisissä.
Mun mielestä toi on niin väärin lapsia kohtaan. Eikö äidin nyt jos ikinä pitäisi keskittyä lasten hyvinvointiin eikä omaan seuraelämään?
Ja mikä parasta, samoin kävi esikoisen isän kanssa. Isät häviää kuvioista kokonaan ja ihan muutamaan viikkoon on jo uusi "isä" ehdökas kuvioissa.
Tekisi mieli sanoa jotain mutta ei kai sitä toisen elämää voi mennä arvostelemaan.
Mun on vaan niin vaikea kuvitella itse toimivani noin, kyllä tuollaiset valinnat edestään tulee löytämään.
Hammasta purren jatkan siis ystävän "tukemista" kun lapset oikuttelee...
Kommentit (4)
meillä oli eron jälkeen kummallakin heti uudet suhteet, muttei tosiaankaan mitään uusperhettä heti perustamassa eikä lapsile esitelty näitä ihmisiä ollenkaan. Eivät lapset edes näistä tiedä. Tapaillaan silloin kun lapset toisen vanhemman luona.
Ei noin pian voi toista edes tuntea, eikä nuo laastarisuhteet usein kestä. Meistä kumpikaan ei aio esitellä lapsille ketään ennenkuin on jotain syytä eli tosissaan mietitään yhteenmuuttoa tms. Jos sellaista nyt tulee koskaan tapahtumaan.
Tuollainen tapa on mun mielestä fiksua, miksi ystäväkin ei voisi tätä tajuta. On oikeasti raastavaa katsoa sivusta, omatkin lapset on samanikäisiä ja voin vain kuvitella kuinka sekaisin ovat tuosta kaikesta.
Tuossa on vaan liikaa muutoksia liian lyhyellä aikaa. Ja pelottaa sekin (olen kai vanhanakainen) kun nuo miehet löytyy aina netistä, aina kaikille tuntemattomia ja tietysti aina jostain kaukaa että onns. hyväksyttävämpää heti majoittaa pitkiksi viikonlopuiksi. Mua suoraan sanottuna pelottaisi vieraita ottaa lasten lähelle tuolla tavoin.
Tälläiseksi tämä maailma taitaa vaan muuttua. Lapsille ei enää uhrauduta vaan uskotaan että perhe voi hyvin jos äiti vaan voi hyvin. Ja äitihän ei voi jos ei rakkaus kukoista ja ole vipinää ja sutinaa joka suntaan. Lapset vaan mummolle ja eikun laatuaikaa viettämään, vaikka joka viikonloppu...
Mieleni tekee kysyä kaikilta näiltä laatuajan hakijoilta, että missä kohtaa sydämessä on lasten tila ja aika ja tulevaisuuden suunnitelu.
Missä kohtaa on talouden hoito ja sen suunnittelu.
Onko sylissäsi ja kodissasi tilaa omalle lapselle, vaiko itse hypätä jonkun tuntematton auervaaran syliin. Oletko jäänyt itse kasvamatta. Mutta kuka ottaa nyt vastuun lapsistasi joilta pieniltä vaadit aikuisuutta.
Miettikää, varatkaa aikaa ja ajatelkaa.
Tuhoatteko lasten lapsuuden oman tulevaisuuden.
olen tässä kuviossa sen ystäväsi uuden miehen eksä ja ottaa päähän kaikkien vaikutusalueella olevien lasten puolesta. Niin omanikin kun eksän uuden naisen lasten. Olen hyvissä väleissä kaikkiin suuntiin enkä hankala. Surettaa ainoastaan aikuisten liian nopea suhteessa eteneminen, josta lapset maksavat lopulta hinnan kun suhde sitten aikanaan (pian) päättyy. Malttia aikuiset ja lapsen etu ensin, kiitos.