Lue keskustelun säännöt.
Tylsää kun ystävät eivät soittele... Aina mä saan olla soittelemasa!
01.01.2011 |
Tiedän, että olemme tosi hyviä ystäviä ihan molemminpuolisesti. Ystäväni ei vaan saa aikaiseksi soittaa kuin ehkä kaks kertaa vuodessa. Asumme eri paikkakunnilla. Tosi kurjaa!
Kommentit (3)
nykyään lapset työllistää niin paljon ettei itsellänkään ole aikaa yksipuoliseen soitteluun. Lapsettomana vielä harmitti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta olet itsekäs. Joskus voisi olla ystävällinen ja ilahduttaa ystävää soittolla.
Tosin minun ystäväni ei edes tekstaile! Ja tapaamme niin harvoin välimatkan takia, että välillä kuulumiset kaipaavat päivitystä. Tai ainakin minä kaipaan.
ap
käytännössä ikinä, ellei ole jotain tosi tärkeetä asiaa.
Inhoan puhelimessa puhumista, se on ikävää, käsi puutuu puhelinta pitäessä, korvaa kuumottaa ja aina mukulat tulee häsläämään jotain kun puhuu.
Laitan yleensä aina vaan tekstiviestiä, jossa kysyn koska nähdään ja missä/kutsun kylään, ja juttelen sitten mielelläni asiat kasvokkain.