Muita jotka oikeesti haluavat mennä töihin joka päivä eikä olla s-lomalla tai kotona
sairaan lapsen takia? Joskus tuntuu että toiset jää kotiin heti jos hieman nuhaa tai jos lapsi flunssassa vaikka puoliso voisi jäädä. Itse olen ERITTÄIN harvoin poissa, viimeksi maaliskuussa päivän vatsataudin takia. Rakastan työtäni ja odotan että saan mennä sinne.
Kommentit (6)
Mutta toki tiedän tapauksia, joissa kyllä viihdyttäisiin mieluummin kotosalla kuin työpaikalla, terveenä toki. Sairastaminen tuskin on kenestäkään mukavaa. Itse sinnittelen nyt viidettä päivää saikulla. Koville ottaa, mutta joskus on vain tajuttava hoitaa itseänsä. Minäkin pidän työstäni hyvin paljon ja ikävä "sorvin ääreen" on kova. Elämässäni on toki paljon muutakin kuin työ. Perheemme lapset ovat sen verran isoja, että arkipäiviin työ tuo paljon sisältöä, arki-illat täyttyvät perheen parissa ja omissa harrastuksissa.
Jos työssä ei viihdy, niin voi miettiä, missä vika. Toki jokainen arvottaa itse oman elämänsä.
koska kukaan muu ei tee minun töitäni, jos jään kotiin. Siellä se kässäri odottaa pöydällä täsmälleen samassa pisteessä, mihin sen jätin. Ja DL painaa päälle...
Ei sulle ole tullut mieleen, että toisten lapset saattaa sairastaa enemmän kuin toisten? Minä olin kolme vuotta sitten työharjoittelussa (työmarkkinatuella) ja todellakin olisin halunnut tehdä töitä koko sen neljä kuukautta. Ikävä kyllä silloisella nuorimmaisella alkoi niin paha korvakierre, että olin kirjaimellisesti vain puolet ajasta töissä ja puolet kotona, koska tyttö kuumeili jatkuvasti. Ja juuri sinun tavallasi ajattelevat työkaverit sitten alkoivat puhua, että minä (joka en oikeasti ole ikinä, IKINÄ ollut edes maistissa, humalasta puhumattakaan) todellisuudessa makaan kotona krapulassa. Ei auttanut esitellä heille lapsen takia kirjoitettuja sairaslomatodistuksia (joita minulla ei itse asiassa olisi mitään velvollisuuksia ollut heille esittääkään, pomolle vain) ja niinpä siinä kävi niin, että työpaikkakiusaamisen vuoksi jäin sitten itse sairaslomalle.
Meillä ainakin hoidetaan lapsen sairastelut n. puoliksi. Yhtälailla miehenkin työnantaja saa tehdä järjestelyjä, ei se saa olla mun työnantajan velvollisuus ainoastaan. Tosin meillä on suunnattoman terve lapsi, saanut pienestä pitäen touhuta ja tehdä, ei ole pidetty liian pumpulissa.
Meillä ainakin hoidetaan lapsen sairastelut n. puoliksi. Yhtälailla miehenkin työnantaja saa tehdä järjestelyjä, ei se saa olla mun työnantajan velvollisuus ainoastaan. Tosin meillä on suunnattoman terve lapsi, saanut pienestä pitäen touhuta ja tehdä, ei ole pidetty liian pumpulissa.
Ei sulle ole tullut mieleen, että toisten lapset saattaa sairastaa enemmän kuin toisten? Minä olin kolme vuotta sitten työharjoittelussa (työmarkkinatuella) ja todellakin olisin halunnut tehdä töitä koko sen neljä kuukautta. Ikävä kyllä silloisella nuorimmaisella alkoi niin paha korvakierre, että olin kirjaimellisesti vain puolet ajasta töissä ja puolet kotona, koska tyttö kuumeili jatkuvasti. Ja juuri sinun tavallasi ajattelevat työkaverit sitten alkoivat puhua, että minä (joka en oikeasti ole ikinä, IKINÄ ollut edes maistissa, humalasta puhumattakaan) todellisuudessa makaan kotona krapulassa. Ei auttanut esitellä heille lapsen takia kirjoitettuja sairaslomatodistuksia (joita minulla ei itse asiassa olisi mitään velvollisuuksia ollut heille esittääkään, pomolle vain) ja niinpä siinä kävi niin, että työpaikkakiusaamisen vuoksi jäin sitten itse sairaslomalle.