uskovaisuus ja älykkyys korreloivat ristiin
Mitä suurempi ÄO, sitä todennäköisempää että ko. henkilö ei ole uskovainen.
Fakta mikä fakta.
Kommentit (37)
Tämä viesti nyt ainakin kertoo siitä, että ateismi (jota ilmeisimmikin edustat) ei korreloi älyn kanssa.
ei saada aikaseksi tutkimusta, jonka mukaan ateistisuus olisi suuri älykkyyden mitta. Se on pikemminkin surullista, että ihminen on niin pihalla elämän syvimmistä arvoista.
ei saada aikaseksi tutkimusta, jonka mukaan ateistisuus olisi suuri älykkyyden mitta. Se on pikemminkin surullista, että ihminen on niin pihalla elämän syvimmistä arvoista.
Mutta niin uskovaisille tyypillistä. Voinemme samalla kaavalla yleistää kaikki uskovaispiirit pedofiilien pesäkkeiksi?
ei saada aikaseksi tutkimusta, jonka mukaan ateistisuus olisi suuri älykkyyden mitta. Se on pikemminkin surullista, että ihminen on niin pihalla elämän syvimmistä arvoista.
Mutta niin uskovaisille tyypillistä. Voinemme samalla kaavalla yleistää kaikki uskovaispiirit pedofiilien pesäkkeiksi?
jos vetää pedofiilit heti samaan keskusteluun uskovaisuuden kanssa. Olisit nyt vähän älykkäämmän vastauksen laittanut jos kerran sulla sitä älyä on!
yleistämisestä, jooko?
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
ei saada aikaseksi tutkimusta, jonka mukaan ateistisuus olisi suuri älykkyyden mitta. Se on pikemminkin surullista, että ihminen on niin pihalla elämän syvimmistä arvoista.
Mutta niin uskovaisille tyypillistä. Voinemme samalla kaavalla yleistää kaikki uskovaispiirit pedofiilien pesäkkeiksi?
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
että uskovien joukossa on keskimäärin enemmän korkeasti koulutettuja, kuin väestössä keskimäärin.
korreloida ristiin. Korrelointi kun tarkoittaa yhdensuuntaisuutta ja samankaltaisuutta, myös riippuvuutta tilastotieteessä.
että ne ovat kääntäen verrannollisia, mutta mikäpä minä uskovana olen viisaampaani neuvomaan :)
sen ateistisempaa väkeä. Tutkittu juttu. Tiede tappaa Jumalia.
sen ateistisempaa väkeä. Tutkittu juttu. Tiede tappaa Jumalia.
koulutetuissa on enemmän myös uskovia. Se asioihin kantaa ottamaton porukka, jolle uskonto on yhdentekevää, pienenee.
Miksi uskotte Jumalaan ettekä Allahiin. Tai toisinpäin. Kumpaakaan ei ole todistettu tieteellisesti mutta kuitenkin toisen niistä valitsitte. Miksi? Oliko järjellä osuutta asiaan?
että uskovien joukossa on keskimäärin enemmän korkeasti koulutettuja, kuin väestössä keskimäärin.
tarkoita korkeaa älykkyyttä. Mutta ei siitä sen enempää. Tiettyä älykkyyttä sen sijaan vaaditaan, jotta päästään vallankahvoihin ja aika usein juuri poliitikot ovatkin aktiivisia uskonnollisissa yhteisössä. Se ei vielä tarkoita heidän olevan syvästi uskonnollisia. He vaan nauttivat kaikenlaisesta vallankäytöstä. Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia.
Mielestäni juuri ne, jotka ovat saaneet liian vähän rakkautta osakseen, turvautuvat uskontoon.. ja näistä ne, jotka ovat älykkäitä valitsevat uskonnoista sen yhteisöllisyyteen liittyvän vallan käytön.
Yhdellä kädellä kirjoitin (lapsi toisella polvella), joten anteeksi töksöt ilmaukset, mutta tästä syystä olen sitoutumaton, uskonnoton ja ajattelen siis omilla aivoilla!
koulutusta uskovat vähemmän. Mieti jotain sademetsäheimoa tai vaikka meitä suomalaisia. Sademetsässä onkin helpompi uskoa luonnonvoimiin kuin suomessa uskoa Jeesukseen. Suomalaiset olivat aikoinaan pihalla kuin lumiukot...
Suomessa on ollut tietäjälaitos, eli eri yhteisöillä on ollut keskushahmoina tietäjiä, jotka auttoivat taioillaan yhteisöä muun muassa parantaen sairaita.[6]
Jotkut tutkijat ovat olettaneet, että suomalainen muinaisusko olisi ollut joskus šamanistinen samaan tapaan kuin esimerkiksi saamelainen tai joidenkin Siperian kansojen muinaisuskonto. Esimerkiksi Martti Haavion mukaan varhaisimmat Väinämöisestä runoilleet elivät samanistisessa kulttuurissa.[3]
ihmisen viisaus. Ja minusta on ällistyttävää, että joillakin ei vaan ole tarpeeksi viisautta nähdä sitä.
Suosittelen aiheesta kiinnostuneille palstalaisille otsikon kirjaa. asioista voidaan keskustella rakentavastikin.
Kaksi erilaisesta maailmankatsomuksesta nousevaa vaikuttajaa, piispa ja tähtitieteen professori, ryhtyvät kymmenosaiseen kirjeenvaihtoon. Valtaojan maailmankatsomus rakentuu tieteen ja havaittavissa olevien ilmiöiden varaan. Piispan mielestä tieteen rinnalla on näkymätön uskon todellisuus.Kirjeiden teemat käsittelevät mm. uskoa ja tietoa, moraalin perusteita, kirkkoa, uskontojen merkitystä yleisesti.Kirjeenvaihto etenee tasaväkisenä, iskuja annetaan, iskuja saadaan. Välillä keskustelijat ajautuvat umpikujaan, ja näyttää jo siltä, että yhteistä siltaa kahden erilaisen katsomuksen välille on mahdotonta rakentaa. Yksi kirjan lähtökohdista on yrittää luoda parempaa maailmaa erilaisista lähtökohdista huolimatta. Erilaisuuden ymmärtämiseen Pihkala ja Valtaoja tarjoavat lopulta erinomaiset eväät. Valtaoja ja Pihkala ovat aiemmin julkaisset keskustelukirjan Nurkkaan ajettu Jumala, joka voitti Vuoden kristillinen kirja -palkinnon vuonna 2004.
Jumalan viisaus onkin niin paljon suurenpaa kuin ihmisen viisaus. Ja minusta on ällistyttävää, että joillakin ei vaan ole tarpeeksi viisautta nähdä sitä.
`
Hän luo liukuhihnalta ihmisiä, jotka ei pysty uskomaan jumalaan tai jotka rakastaa "väärin" ja sitten hän kiduttaa heitä ikuisesti moisen mittömän asian takia.
AP:n otsikko ainakin paljastaa verbaalisen lyhytnäköisyyden. Voisin kommentoida vaikka näin: "Kristinusko tosiaan korreloi ristiin."
Täällä vaahdotaan tieteestä, vaikka tiede ei ole aikoihin ottanut kantaa perimmäisiin kysymyksiin. Tiede ei yksinkertaisesti osoita, onko jumalaa vai ei. Jos joku sellaisen tutkimuksen osaa minulle kertoa, hankin sen kiireesti käsiini ja luen.
Jos vaahtoaa tieteestä täällä, kannattaisi ensin perehtyä tieteisiin. Voisikohan vaikka avoimessa yliopistossa lukea tieteenfilosofian peruskurssin? Siinä opinkappaleessa määritellään nykyisiä tieteen rajoja ja mahdollisuuksia. Ehkä ylipäätään kannattaisi ensin edes käydä yliopistolla ja sitten vasta tulla jauhamaan tieteistä. Jos tämä tuntuu vieraalta ajatukselta, kannattaa varoa niitä jotka ovat saaneet suoritettua minkä tahansa akateemisen tutkinnon. Aina, kun väitetään, että tiede on todistanut sitä ja tätä, tulee vastaukseksi kysymys: "Mikä tutkimus, ja milloin?" Tiede nimittäin ei ole täysin yhteensopivien väitteiden kokonaisuus, vaan instituutio jossa asioita perustellaan ja kumotaan tai oikeutetaan.
Se, että tiede ei oleta jumalan olemassaoloa, perustuu vallitsevaan ja syvälle juurrutettuun sopimukseen, joka näyttää olevan toimiva:
-väitteiden perusteiden pitää olla uusinnettavissa,
-perusteiden pitää olla pysyviä ja kerrasta toiseen samoja, -niiden pitää olla kaikkien (ainakin periaatteessa)
ymmärrettävissä ja
-kokeiden pitää olla (ainakin periaatteessa) toistettavissa. Samoin ehdoin tehdyistä kokeista pitää tulla riittävän usein sama tulos, jotta voidaan väittää todisteltavan seikan vallitsevan.
Näihin perusteihin ei siis kuulu jumalallinen vaikutus asioihin. Mutta se on oletus. Sitä ei tietääkseni ole tutkittu em. kriteerit täyttävin menetelmin, koska se ei ole tieteen keinoin mahdollista.
Oliko tämä nyt ymmärrettävää? Joten: mikä tutkimus on osoittanut uskon ja alhaisen mentaalisen suorituskyvyn ilmenevän samoissa ihmisissä?
Occamin partaveitsestä voidaan puhua yksinkertaisuusperiaatteena, jonka mukaan ei tule olettaa enempää kuin on tarpeen. Laajemman yksinkertaisuusperiaatteen mukaan yksinkertaisin selitys on todennäköisimmin paras selitys. Esimerkiksi metsässä karrelle palanut yksittäinen puu saattaa johtua maahan laskeutuneesta lentävästä lautasesta tai sitten vaikkapa salaman iskusta. Occamin partaveitsen mukaan salamanisku on parempi selitys, koska se vaatii vähemmän oletuksia. Muinoin merikarttojen tutkimattomille alueille sijoitettiin mielikuvitushirviöitä, joiden uskottiin siellä vaanivan ihmisiä. Occamin partaveistä käytetään myös eliminoitaessa tämän kaltaisia oletuksia.
Tämä viesti nyt ainakin kertoo siitä, että ateismi (jota ilmeisimmikin edustat) ei korreloi älyn kanssa.