Sukulaisten kohtuuttomat vaatimukset

- kun mikään ei riitä, eikä ole kyllin hyvää.

Onko muilla tällaista? Kertaakaan - ei siis koskaan - ole minulle sanottu yhtään positiivista sanaa äitiydestäni. Ei lohdun sanaa, ei mitään.

Aina vain tuntuu, että taivas vain on rajana ja vaatimukset hipovat pilviä. Pieninkin puute, vika, moka tms. puidaan sukulaispaneelissa ja paisutellaan ja ymmärretään tahallaan väärin.

ja viis veisaa sukulaisista ja heidän vaatimuksistaan. Sinä elät omaa elämääsi, et heidän. Miksi ihmeessä otat ulkopuolisten väninän noin vakavasti?

Miksi sillä on sulle noin suuri merkitys?

että "minulle on ihan hailee mitä muut ajattelee" jne.



Jouluna olin pakosta tekemisissä ja mies sanoi, että olen henkisesti ihan ruhjeilla näiden tapaamisten jälkeen.



Siis oikeasti: koskaan ei voi sanoa mitään positiivista, ikinä.



ap

miksi niiden pitäisi sua erityisesti kehua? Eikö sulla ole omassa perheessä ihmisiä, jotka sua rakastaa ja kehuu? Mitä vääliä muilla? Ei se niiden tehtävä ole. Tuskin niitä edes kauheasti kiinnotaa mikaan sun juttus, se, mitä kuvaat "puimiseksi" on todennäköisesti vain yritys osoittaa edes jonkinlaista mielenkiintoa sun tekemisiäs kohtaan. Sä vaan koet sen negatiivisena.

Rivien välistä saa sen käsityksen. Terapeutin kanssa olen puinut vastaavaa ongelmaa ja neuvoksi sain, että tuhoavasti käyttäytyviltä ihmisiltä saa (ja pitää) suojella itseään/perhettään.



Niinpä katkaisin välit äitiini joksikin aikaa. Katsellaan myöhemmin, tuleeko yhteydenpidosta mitään vai ei.

vaan tiedän. He ovat sairaalloisen kiinnostuneita.



Ja kyllä nyt normaaliin kanssakäymiseen kuuluu myös positiivisuus, ei jatkuva vikojen etsiminen ja niillä lyöminen. Ja suorastaan niiden keksiminen, jos ei muuten löydy.



Ja se puiminen on sitä, että kun yksi käy, hän soittaa muut läpi ja asiaa puidaan sitten yhdessä ja erikseen eri kombinaatioilla viikko- ja kuukausikausia. Palautetta tulee sitten esimerkiksi niin, että lehdestä on kopioitu jokin aihetta sivuava artikkeli, siitä on soitettu johonkin neuvovaan puhelimeen ja saatu minulle ohjeet, kotiin myös tulllaan puoliväkisin näyttämään mallia, kun minä en osaa jne.



ap

Seuraavana jouluna olette oman perheen kesken. Toimii tuohon ongelmaan. Ja jos joku kysyy, että miksi ette jouluna matkusta, niin sanotte ensin, että välillä näin, jos se ei riitä niin sitten sanot suoraan, että perhejoulut eivät ole toimineet odotetusti eli lähentäneet perheitä ja sukulaissiteitä ja ette ole kokeneet niitä millään tavalla rentouttavina päinvastoin.

toisaalta en osaa lukea sukulaisteni ajatuksia, joten en tiedä, mitä ovat mistä mieltä. Noita-suvuissa asia lienee toisin.

voisi sanoa jotain kaunista ihmiselle, joka on vaikka valvonut yhtä soittoa monta viikkoa tms.



ap

vaan tiedän. He ovat sairaalloisen kiinnostuneita.

Ja kyllä nyt normaaliin kanssakäymiseen kuuluu myös positiivisuus, ei jatkuva vikojen etsiminen ja niillä lyöminen. Ja suorastaan niiden keksiminen, jos ei muuten löydy.

Ja se puiminen on sitä, että kun yksi käy, hän soittaa muut läpi ja asiaa puidaan sitten yhdessä ja erikseen eri kombinaatioilla viikko- ja kuukausikausia. Palautetta tulee sitten esimerkiksi niin, että lehdestä on kopioitu jokin aihetta sivuava artikkeli, siitä on soitettu johonkin neuvovaan puhelimeen ja saatu minulle ohjeet, kotiin myös tulllaan puoliväkisin näyttämään mallia, kun minä en osaa jne.

ap

lueppa itse tämä! Jos tämä ei ole provo, niin ihan sinulle ap tiedoksi. Että sinun ei tarvitse päästää kotiisi ketään neuvomaan. Ja ihan sairaaltahan tuo kuulostaa. Ymmärtäisin sukulaistesi ahdingon ainoastaan siinä tapauksessa, jos et todella suoriutuisi arkisista asioista, jotka ovat välttämättömiä selviytymiseen.

Juuri tällaisia he ovat - eivätkä kerta kaikkiaan tajua, että tuo ei ole tervettä.



ap

vaan tiedän. He ovat sairaalloisen kiinnostuneita. Ja kyllä nyt normaaliin kanssakäymiseen kuuluu myös positiivisuus, ei jatkuva vikojen etsiminen ja niillä lyöminen. Ja suorastaan niiden keksiminen, jos ei muuten löydy. Ja se puiminen on sitä, että kun yksi käy, hän soittaa muut läpi ja asiaa puidaan sitten yhdessä ja erikseen eri kombinaatioilla viikko- ja kuukausikausia. Palautetta tulee sitten esimerkiksi niin, että lehdestä on kopioitu jokin aihetta sivuava artikkeli, siitä on soitettu johonkin neuvovaan puhelimeen ja saatu minulle ohjeet, kotiin myös tulllaan puoliväkisin näyttämään mallia, kun minä en osaa jne. ap

Äitini harrastaa tuota samaa ja se on hyvin uuvuttavaa.

Tykkää puida kaikkia ikäviä asioita, mitä ikävämpi, sitä parempi. Ihan jokaista pikku asiaa jaksaa vääntää ja kääntää loputtomiin, pahimmillaan vielä vuosien päästä tapahtuneesta. Jopa lasten sanomisia vääntelee ja kääntelee miten sattuu.

Keksii vielä itse mielessään kaikkea ihan ihmeellistä ja aikansa niistä väännettyään kuvittelee niiden olevan totta 0_o

että lapsi aloitti 45 minuutin satubaletti-tunnit, eikös sekin tuota pikaa kiertänyt jo "piireissä" versiona, että piiskaan hänestä kuulemma väkisin lahjojen vastaisesti balettitanssijaa ja siksi lasta "pidetään väkisin niin laihana" jne.





Ja loppupäätelmä oli se, että minä olen hirviöäiti, joka oman kunnianhimoni tähden aiheutan lapselle syömishäiriön.



ap

että lapsi aloitti 45 minuutin satubaletti-tunnit, eikös sekin tuota pikaa kiertänyt jo "piireissä" versiona, että piiskaan hänestä kuulemma väkisin lahjojen vastaisesti balettitanssijaa ja siksi lasta "pidetään väkisin niin laihana" jne.

Ja loppupäätelmä oli se, että minä olen hirviöäiti, joka oman kunnianhimoni tähden aiheutan lapselle syömishäiriön.

ap

Minkä ihmeen takia olet tekemisissä tuollaisten kusipäiden kanssa? Jos mulla olis tuollaisia sukulaisia niin en kyllä enää niiden kanssa olis missään tekemisissä