Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies jätti kuin nallin kalliolle ),:
04.04.2007 |
Yks kaks, lähti vain. Sanoi, ettei ole rakastanut enää vähään aikaan eikä halua sitoutua perhe-elämään. Kysyin, että rakastaako edes lasta, mutta mies vastasi siihen, että " se on vasta lapsi, ei se ymmärrä tämmöisistä" !!
Vastuu kuulemma painaa liikaa hartioita. Heittäytyi vielä marttyyriksi ja haukkui itsensä kovaksi ja kylmäksi, eikä koe voivansa muuttua. Siksi on parempi, että hän tekee meille palveluksen ja lähtee. Elin luulossa, että kaikki oli hyvin - ei mitään loistokasta huumaa, vaan tavallista arkea. Seksiäkin sai aina kun halusi. En ole susiruma, tyhmä, laiska, petturi tms, vaan ei silti kelvannut miehelle.
Itkin pää miehen sylissä, että ajattelisi nyt vähän mihin ryhtyy. Sanoi vain, että lopeta säälittävä pillitys. Sitten se keräsi kamansa ja lähti.
Miehellä ei ole edes kotia! Niin paljon ahdisti, että oli vain pakko päästä pois! Kaverinsa kanssa tuli hakemaan loput tavarat samana päivänä.
Nyt täällä ei ole miehestä muistona enää mitään. Kuurasin kämpän lattiasta kattoon ja pesin lakanat 90 asteessa. Niin paljon ahdistaa, etten halua nähdä täällä hänestä enää hiuskarvaakaan )),: " Mies" ilmoitti asiasta aamulla kouluun lähtevälle tytölle. 8-vuotias tyttäreni itki ja hoki, että älä lähde. Mutta niin vaan lähti, ja tyttö lähti itkien kouluun. Olen aivan shokissa.
Taloudellinen tilanne sitä paitsi heittää todella häränpyllyä tästä uutisesta, vaikka olenkin töissä. Olisi edes kertonut aikomuksistaan silloin kun tällaista oli jo uumoillut, että olisin saanut hieman aikaa myydä auton, etsiä pienempää asuntoa jne.
Voiko tällaisia kusipäitä tosiaan olla OLEMASSA??? En tiedä olenko surullinen, iloinen vai raivoissani. Olen vain tyhjää. Olen valvonut eilisaamusta lähtien, enkä ole syönyt mitään. Tupakkia kävin hakemassa ja sitä vetänyt ketjussa, vaikken normaalisti. Huomenna töihin. En tajua miten kykenen.
Kommentit (18)
Yht´äkkiä sitä huomaakin kuinka paljon on järjestettävää. Varsinkin kun kaikki kaatuu kerralla päälle. Olisi helpompaa, jos olisi saanut aikaa hoitaa asioita. Toisaalta hyvä että tämä kävi näin kivuttomasti. Kauheaa jos olisi viikkokausia tuo lähtö kestänyt. Shokkihoitoahan tämä.
Onneksi isäni on luvannut auttaa auton myymisessä, on siinä varmaan vakuuttavampi kuin minä. Taloudellisissakin asioissa varmasti myös voivat hiukan auttaa näin aluksi. Nostan hattua teille kaikille rohkeille, vahvoille naisille, jotka olette ruljannsin käyneet läpi. Ehkä vielä joku päivä kuulun kaltaistenne selviytyjien joukkoon. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna miettisin tarkkaan kannattaako tommoista luuseria takas ottaa!
Miestäsi on saattanut ahdistaa jo pidemmän aikaa mutta ei vain ole pystynyt puhumaan asiasta. Kun ahdistus käy liian suureksi, on pakko lähteä. Mikään ei tietenkään ole riittävä puolustus miehesi teolle, mutta toiset ihmiset, miehet varsinkin, tuntuvat vain olevan sellasia etteivät pysty puhumaan ja kertomaan ajoissa kun tuntuu pahalta.
Mikäli niin kävisi että miehesi haluaisi tulla takaisin, mieti tarkaan...pystyisikö hän jatkossakaan kertomaan ajatuksistaan sinulle.
Tämä on vaan niin epätodellista. Lohduttaa toki etten ole ainoa. Suurempi tragedia olisi jossain vaiheessa varmasti tullut, jos mies olisi jäänyt. Olen onnellinen siitä, että todellinen luonto paljastui. En halua mieheni kaltaisia ihmisiä elämääni. ap
AUto myyntiin ja uusi asunto hakuun. VOin taata miehellesi, ette sen minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Olen kans sitä mieltä, että tuosta kun selviät voittajana, vahvana, niin teille käy jotain tosi hienoa! Löydät fiksun, ihanan miehen, joka kohtelee teitä kuin kukkaa kämmenellä!
VOIMIA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa todella kurjalta enkä apuja osaa antaa. Halauksen kuitenkin lähetän!
enkä tiedä, mitä sanoa. voimia kuitenkin sinulle, älä lähde miehen marttyyritouhuun tai muuhun " on niin vaikeeta" -lässytykseen mukaan. sinä kestät kyllä ja löydät vielä onnen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noinhan niitä joskus lähtee. Päässään hautovat mutta eivät kertoa!
Voimia sinulle, kyllä se siitä selviää ja onhan miehelläkin vastuuta kun noin vain lähtee!
En usko, että kovin moni nainen pystyisi lähtemään samalla tavalla, varoittamatta tai puhumatta ensin tunteistaan.
Naiset on kuitenkin vahvoja, sinäkin ap. Kun pöly laskeutuu ja kesäaurinko paistaa kauneimmillaan niin huomaat varmasti selvinneesi. Olen varma siitä.
Ehkä parempi, että mies lähti nyt eikä vasta vuoden tai kahden päästä. Pääset sinäkin jatkamaan elämääsi puhtaalta pöydältä ja voit lähteä etsiä sitä sinun oikeaa ihmistäsi.
Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ihan totta, kyllä ne naisetkin kyllästyy perhe-elämään siinä missä miehetkin.
Et ole ainoa joka jätettiin, myös lapsi joutuu kokemaan hylkäämisen. Sinä olet aikuinen, pyydä apua juuri näihin vaikeimpiin, tyhjimpiin hetkiin. Tarvitsette sitä molemmat, sekä lapsi että sinä. Joudut käymään nyt niin rankkoja tunteita ja ajatuksia läpi, että on hyvä jos joku huolehtii lapsesi hyvinvoinnista, sinun myös. sitä varten on -toivottavasti- ystäviä.
olin itse samassa tilanteessa kahden alle kouluikäisen lapsen äitinä. Mieheni ilmoitti viime kesänä ettei jaksa arkea, minua, suhdetta, lapsia... kaikki se tuli minulle yllätyksenä. Olin hädissäni, miten hän voisi jättää minut, lapset, yhteisen kodin, miten tulisimme toimeeen, miten jaksaisin, Ja kaikki tämä tuli samalla sekunnilla ajatuksiini. Sitä kutsutaan shokiksi. Se ottaa aikansa. Ja sinun on nyt järjestettävä omasi ja tyttäresi elämä uudellen, selvitettävä ajatuksesi, kestettävä tunnemylläkkä. Ja samalla lapsesi tuntee omat tunteensa, kysyy omat kysymyksensä, ihmettelee, itkee.
Meillä on ollut rankka syksy takana, nyt asiat hyvin. Uskalsin pyytää apua, uskalsin laittaa mieheni vastaamaan sanoistaan/teoistaan. Meidän kohdallamme tämä auttoi, pystyimme molemmat keskittymään suhteeseen ja itseemme ja se auttoi. Lapset voivat hyvin, onneksi oli ystävä sekä sukulainen jotka auttoivat pahimman yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on ehkä turhaa sanoa mutta kyllä pöly laskeutuu ja on plussa että et ole tyhmä, laiska, ruma yms. Ehkä mieskin huomaa jossainvaiheessa mitä menetti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies lähti mieluummin asuntolaan asumaan, kuin jatkoi meidän kanssa perheenä. En tiennyt missään olevan mitään vikaa. Tsemppiä.
ja ohjaavat sut saamaan tukea psykologilta jos haluat. Kirkon perheneuvojilta voit saada myös kriisiajan juttelua varten.
Pyydä apua, ota Kelaan ja tarvittaessa sossuun yhteys, mieshän joutuu lapsesta maksamaan, saat yksinhuoltajakorotuksen, asumistuen jne.
Selviät kyllä! Voimia!
kannattaa lukea Bruce Fisher " Jälleenrakennus -- kun suhteesi päättyy" . Luen sitä itse parhaillaan, vaikka mieheni yhä on täällä.
Mieheni teki samat temput kuin sinun miehesi viime joulukuussa. Mutta ei sitten lähtenytkään. Taustalta paljastui toinen nainen.
Mieheni on nyt yhä täällä, mutta on todella vihamielinen, ärtyisä, omissa oloissaan viihtyvä---uskon suhteen loppuvan pian.
Puolen vuoden - vuoden päästä huomaat olevasi onnellinen, että olet päässyt moisesta eroon.
Eihän tuo ole edes mikään MIES, joka perheensä noin jättää. Ansaitset parempaa.
Yritä selvitä päivä kerrallaan.
Alue: Aihe vapaa
Tuo tapahtumien kulku on lähes täsmälleen sama. Olin vuoden päivät pohtinut, että suhteesta ei taida tulla mitään, mutta en puhunut silloiselle miehelleni mitään. Luulen, että sun miehelläs on sama juttu, eli on miettinyt lähtemistä jo pitkään, ja sitten nyt vain " joku" katkaisi kamelin selän. Vasta jälkeenpäin olen itsekin tajunnut, miten hölmö olin, kun en jutellut exälle mitään tuntemuksistani suhteen vedellessä viimeisiään. Ei sitä vain aina noissa tilanteissa tajua, miten tärkeää se puhuminen olisi. Jos saisin, niin tekisin kaiken toisin ainakin siten, että varoittelisin miestä tulevasta erosta jo etukäteen, enkä lähtisi ovet paukkuen päivässä.. Tuntui tosi pahalta lukea kokemuksiasi.
Kaikkien maailman paskiaisten puolesta pyydän sulta anteeksi ap. Voi, kun sitä vain tuossa tilanteessa lähtijäkin tajuaisi, että miten onnettomaan tilaan hän jätetyn jättää, kun ei suostu edes keskustelemaan asiasta kunnolla ja kertomaan niitä TODELLISIA syitä eron takana.. Siis ei niitä syitä, että " en rakasta ja olen niin kylmä ihminen" , vaan niitä, jotka ovat johtaneet tuohon, ettei rakasta enää..