Lue keskustelun säännöt.
Voi apua... Enkö mä IKINÄ pääse elämäni rakkauden yli?
06.01.2011 |
9 vuotta sitten aloitin suhteen naimisissa olevan miehen kanssa. Rakastuin enemmän kuin koskaan aiemmin. Tiivis suhteemme kesti 3 vuotta. Sitten mies päätti kertoa vaimolleen minusta ja tuli kauhea härdelli... Monta asiaa tapahtui ja suhteeni mieheen loppui. Siitä siis jo 6 vuotta aikaa. Sen jälkeen olen mennyt naimisiin ja saanut 2 lasta, edennyt uralla. Mutta... 3 päivää sitten taas törmäsin tähän vanhaan rakkauteen. Sydämessä pamppaili, en meinannut saada henkeä. Juteltiin muutama minuutti ja olen taas sen jälkeen ollut ihan täysin sekaisin. Nyt mies on eronnut. Mä en kestä. Miten miehen näkeminen voi edelleen laittaa mun pääni ja sydämeni täysin sekaisin... Toki rakastan nykyistä aviomiestäni, mutta en ole koskaan kokenut sellaista sielunkumppanuutta kenenkään kanssa kuin tämän exän kanssa. Pala kurkussa ja itkettää. Kai tää pian menee ohi...
Kommentit (2)
Erosin rakastajastani 17 vuotta sitten hieman omituisissa olosuhteissa - paljon asioita jäi käsittelemättä...
Molemmat avioiduimme onnellisesti tahoillamme ja olemme edelleen naimisissa - saimme yhteyden toisiimme pari kuukautta sitten. On suunnaton järkytys kuulla että on ollut toiselle samanlainen intohimon kohde kuin hän minulle ja molemmat tahoillamme olemme kaivanneet kaikki nämä vuodet hyvästä elämästä huolimatta. Nyt olemme ihan sekaisin rakkaudesta joka ei todellakaan ollut kuollut näinä vuosina!
Tämä ei enää mene ohi, mutta mitä voimme tehdä?? Olemme lähes 60v kun nuorimmat lapset on pois kotoa ja ehkä vapaampia rakastamaan toisiamme vapaasti.
Aivan hajalla!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se jää jonnekin ihon alle, parempi olla ikinä enää näkemättä ja alistua tilanteeseen.