Lue keskustelun säännöt.
Miksei minulla ole traumoja?
06.01.2011 |
26vuotta sitten lähdin isovanhempien kanssa kesämökille viikoksi kun äidillä oli töitä ja oli yksinhuoltaja niin minut pyydettiin mukaan. Olin 6kk vanha. Onko minulla nyt sitten jotain traumoja kun en itse niitä keksi? Isovanhemmat ovat aina olleet minulle kovin rakkaita ja äiti myöskin.
Kommentit (12)
opiskeli vieraalla paikkakunnalla kun olin 1-2 vuoden ikäinen. Oli siis vuoden ajan kaikki arkipäivät pois. Olin isän ja mummon hoidossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja eri iässä asiat näyttävät/tuntuvat erilaisilta. Olet ap vielä kovin nuori :) se tuo itsessäänkin paljon voimaa ja tulevaisuuden uskoa, kokemusta omasta pystyvyydestä.
lisäksi aika itsekeskeinen, sulla on vääristynyt maailmankuva. Et kai tosissaan luule ettei kukaan traumatisoidu vaan sen takia ettet tällä hetkellä tunne itsesi ahdistuneeksi??!!
Ei sitä kaikkia traumojaan tunnista. Ja eri iässä asiat näyttävät/tuntuvat erilaisilta. Olet ap vielä kovin nuori :) se tuo itsessäänkin paljon voimaa ja tulevaisuuden uskoa, kokemusta omasta pystyvyydestä.
Ja niin varmaan onkin kun tarpeeksi ruvetaan kaivelemaan. Harva meistä on täysin tasapainoinen ja aina onnellinen. Eihän sellaisia ihmisiä löydy kuin kirjoista.
Allekirjoitan kyllä nämä kaikki kasvatuspsykologiset jutut tiettyyn pisteesen asti mutta niittenkin kanssa pitää pitää maalaisjärki päässä.
vain patsailla ei ole traumoja
- elämä on elämää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse kuulun kanssa siihen koulukuntaan, joka uskoo että jos muuten perheolot on kunnossa, lapsi ei traumatisoidu satunnaisista poissaoloista äitinsä luota, jos hänellä tuona aikana on kuitenkin rakastava ja hellä huolenpito läheisten ihmisten toimesta, niin kuin sinunkin tapauksessasi on varmasti ollut.
Kyllä ne lapsuuden traumat tulee jostain ihan muusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisäksi aika itsekeskeinen, sulla on vääristynyt maailmankuva. Et kai tosissaan luule ettei kukaan traumatisoidu vaan sen takia ettet tällä hetkellä tunne itsesi ahdistuneeksi??!!
ja ilkeä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millään erityisellä tavalla. Ei ihmisolento ihan tuulenpuuskista nujerru.
Ei sitä kaikkia traumojaan tunnista. Ja eri iässä asiat näyttävät/tuntuvat erilaisilta. Olet ap vielä kovin nuori :) se tuo itsessäänkin paljon voimaa ja tulevaisuuden uskoa, kokemusta omasta pystyvyydestä.
Ja niin varmaan onkin kun tarpeeksi ruvetaan kaivelemaan. Harva meistä on täysin tasapainoinen ja aina onnellinen. Eihän sellaisia ihmisiä löydy kuin kirjoista.
Allekirjoitan kyllä nämä kaikki kasvatuspsykologiset jutut tiettyyn pisteesen asti mutta niittenkin kanssa pitää pitää maalaisjärki päässä.
Ja ikääkin on enemmän kuin ap:llä. Vaikka miten tutkistelisin niin ei vaan löydy kipupisteitä. Mutta ehkä ne lapsuustraumat iskevät eläkeiässä.
ja varmaa ei voi olla, ettei traumasi vaikka vielä joskus puhkeaisikin, toivottavasti ei.