Peräpukamia vai anaalifissuura? Minulla on ollut. Kysy jotakin, jos haluat.

ei tule verta, uloste ei jumiudu. Mutta tuntuu ja näkyy selvä pukama välillä. Sitten taas häviää, kun olen rasvannut. Joskus hiertää ja on arka.

peräpukamaksi tuo on diagnosoitu, ei kai muuta tartte epäillä?

Mulla oli siis krooniseksi muuttunut anaalifissuura. Peräsuolestakin leikattiin pois 1/3.

Itse kärsinyt vuosia. Kävin joskus lääkärissä mutta sitten tulin raskaaksi ja hoito jäi kesken. Tuosta jo aikaa viisi vuotta. Pelästytti tuo avanne!

Mutta tk-lääkäri luetteli peräpukamien oireita, joita minulla ei ollut, vaikka hän piti peräpukamina. Sanoi, että leikkaus olisi vain kauneusleikkaus. Tilasin ajan yksityiselle kirurgille ja tämä lähetti minut suolistoon erikoistuneelle lääkärille, mikä oli siis pelastukseni.



Jos on haavauma eli fissuura niin se pitää saada parantumaan. Jos ei parane niin se muuttuu krooniseksi ja syväksi haavaksi. Yritin etsiä netistä kuvia sellaisesta, mutta ei ikävä kyllä löytynyt.



Jos sulla todella on fissuura niin tilaa aika suolistolääkärille ja sano, että se pitää saada parantumaan. Jos siitä tulee tarpeeksi syvä niin se ei ilman leikkausta enää kait parane. Syvenee ja laajenee vain. Jos peräsuoli menee haavaumasta paskaksi (mulla siis oli haavauma niin alhaalla) niin ei kait siitä muuta saa kun avanteen vatsan päälle eli suoli nostetaan vatsan päälle ja laitetaan ulostepussi (muovia).

Välillä esim. vuotaa ilman, että tuntee mitään.

En osaa kysyä mitään mutta kiitän kuitenkin kun taas opin jotain uutta ja osaan olla varuillani.

P.S. Tämä kait ei sitten ollut turhaa valistusta tällä palstalla kun täällä on porukkaa, jolla tämä peräpukamavaiva raskauden aikana.



Mulla on jossain paperi, jossa on hyvät kuvat anaalifissuuran eri vaiheista kun se kehittyy krooniseksi. Mutta ei ole skanneria, joten en saa niitä laitettua nettiin. Ehkä niitä ei edes saisi laittaa nettiin ilman kuvien tekijänoikeutta.

Minulla yksi aukon ulkopuolella näkyvä 'lärpäke', kutiaa välillä, välillä ei. Joskus tulee vähän verta, ei yleensä. Ei ulostusongelmia. Jollain itsehoitotuotteella olen yrittänyt hoitaa, ei auttanut. Ollut jo vuosia, eikä ole tullut kellekään näytettyä..

Asiaa on hoitanut alan kirurgian erikoislääkäri Bruno Samenius, Tukholma, Ruotsi, joka myös teki leikkauksen.



Samenius on ollut myös kehittämässä valmisteita, jotka pehmentävät ulostemassaa. Alana asiantuntijat tietävät varmaan Bruno Sameniuksen, vaikka hän on nyt jo vanha, eläkkeellä oleva mies, josta en tiedä elääkö enää.



T. ap

tuntuuko kipuja ja jos niin millaisia ja missä? Miten tutkitaan, vaaditaanko peräsuolen tähystys?

Näin vastaa netissä ihan alan erikoislääkäri:



Fissuura aiheuttaa kipua ja vuotoa. Ummetus saattaa aiheuttaa haavan ja pahentaa oireita. Yleensä ummetuksen välttäminen on riittävä hoito, mutta usein käytetään lisäksi diltiatseemi- tai nitrovoidetta. Kroonistuneen haavan hoidoksi voidaan tarvita myös pientä leikkausta, missä halkaistaan osa sisäisestä sulkijalihaksesta. Hoidon suunnittelu vaatii asiantuntemusta eli sinun on käytävä lääkärin vastaanotolla ja tarvittaessa myös kirurgilla. Hoitamatta jättäminen ei aiheuta muuta kuin vaivan jatkumisen, mutta on muistettava, että kroonisen haavan taustalta löytyy joskus harvoin myös pahanlaatuinen kasvain.

Klintrup, Kai, kirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri

Kieltämättä tulee mieleen, että ap on hieman värittänyt tarinaa. Mutta sinänsä en väheksy anaaliongelmia, oli kyseessä sitten haavauma tai pukamat.



Itselläni on verta vuotanut ulostuksen loppuvaiheessa jo kauan, ummetus vaivaa käytännössä jossain määrin koko ajan. Pukamiakin on ollut, enemmän taitaa tällä hetkellä olla sisäisiä kuin ulkoisia. Ulkoinen ärtyy vain muutaman kerran vuodessa ja se jos mikä on kivualiasta. Sisäisten pukamien kanssa pystyy kuitenkin elämään ja olemaan. Pakollinen istumatyö ja epäsäännölliset ruokailuajat ei luonnollisesti auta asiaa. Onneksi apua olen saanut vesikylvyistä, voiteista ja peräpuikoista. Aikamoinen noidankehä silti: lääkitsen seurauksia kun syihin en useinkaan pysty vaikuttamaan. Kuten lääkäriystäväni on sanonut, joillakin on vain geneettistä taipumusta ko. vaivoihin. Itseäni ongelmat ovat seuranneet lapsuudesta lähtien, tavalla tai toisella.

Itselläni kyseinen vaiva kesti 1,5 vuotta. Ajattelin siis, että haava on jo kroonistunut ja lääkäri ehdotti hoidoksi botoxia.. Halusin kokeilla ensin luonnollisempaa hoitoa ja pilkoin piharatamon lehtiä perusrasvan (ceralan) sekaan. Muutaman päivän ratamokuurin jälkeen ei ole enää tullut verta! (Olin käynyt myös homeopaatilla ja syönyt homeopaattisia lääkkeitä vaivaan jonkinaikaa ennen ratamokuuria..)