G: miten esikoisenne suhtautui uuteen tulokkaaseen?

erittäin hyvin, eihän siskosta ollut kauheesti haittaa kun kelli vaan sitterissä.



Siinä vaiheessa kun pienempi lähti liikkeelle n 7kk ikäisenä tuli enempi ongelmia kun ei tietenkään vielä osannut leikkiä vaan lähinnä vaan rikkoi esikoisen leikit (junaradan/legot).



Lapsilla ikäeroa 2v.

2,5v



Vinkkejä luin silloin kaksplussasta ja niin teinkin. Isompi saa vauvalta lahjan. Vauvan sängyt, vaatteet jne otetaan ajoissa esiin, että ehtii tottua ajatukseen. Muita en nyt heti muista.

Vieraita pyydetään (etukäteen) tullessa huomioimaan ensin esikoisen. Annetaan esikoisen esitellä vauva eikä sännätä ihastelemaan vauvaa.

Ei ollut pätkääkään kiinnostunut vauvasta, ei hyvässä eikä pahassa. Aikanaan kun toinen kasvoi, otti hänet leikkeihinsä mukaan.



Ikäeroa 1v3kk, molemmat tyttöjä.

Olimme ottaneet esikoisen, joka oli (tai on vieläkin) 4v. mukaan odotukseen. Hän sai tulla mukaan neuvolaan kuuntelemaan sydänääniä, hän kokeili kun vauva liikkui jne. Oli meistä varmasti se innokkain odottaja =D



Toki vauvan syntymän jälkeen on ollut hieman mustasukkaisuutta mutta ei pahasti. Olemme vain yrittäneet ottaa aikaa pelkästään esikoisen kanssa (esim. olemme lähteneet kalaan jne).

esikoistyttö oli 3,5-vuotias, kun pikkuveli syntyi. Esikoisella ei ollut suurempaa hoivaviettiä. Suhtautui aika välinpitämättömästi vauvaan. Ei kuitenkaan osoittanut mustasukkaisuutta, joten annoin olla, enkä vaatinut hoitamaan vauvaa sen kummemmin. Joskus pyysin auttamaan, esim. tuomaan vaippoja tms. Yleensä isosisko hengaili siinä lähettyvillä, kun hoitelin pikkuveljeä ja minä juttelin isosiskon kanssa häntä kiinnostavista asioista. Yritin pitää isompaa sylissä paljon ja puuhata häntä kiinnostavia asioita.



Kun pienempi alkoi äännellä ja naureskella, alkoi näille kahdelle muodostua jonkinlainen suhde. Pikkuveli oli huono syömään, mutta jostain syystä isosiskon antamat lusikalliset upposivat. Tästä "viimeisten lusikallisten antamisesta" tulikin isosiskon kunniatehtävä ja tämä oli ylpeä, kun sai pikkuveikan syömään vielä vähän.



Vasta kun olivat 2- ja 5-vuotiaat, aloin huomata, että sisarusten suhde oli muuttunut lämpimäksi ja alkoivat leikkiä yhdessä. Tässä vaiheessa menivät myös samaan huoneeseen nukkumaan. Tähän saakka pikkuveli oli aika yksipuoleisesti fanittanut isosiskoaan.



Nykyään 3- ja 6-vuotiaina leikkivät paljon yhdessä, mutta riitelevät ja tappelevat myös yllättävän paljon. Sisarussuhde on silti mielestäni hyvä.



Toiset lapset ovat hitaasti lämpiäviä, ja tämä meidän isompi oli sellainen myös suhteessa pikkuveljeensä.