Laihdutus menee yli?!?
Voiko laihdutus mennä "yli"? Mistä tietää, et on liian laiha? Olen laihduttanut yli 13 kiloa tänä vuonna, ja nyt 171/58.. Kaverit sanoo, et lopeta, mutta ite haluisin nipistää muutaman kilon. Ulkonäkö ei viä miellytä.
Kommentit (19)
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 17:14"]No mitäpä luulisit? Sen kuin nipistät vain mutta jos kaverit jo huomauttelee laihuudesta niin syömishäiriö voi olla nurkan takana.
[/quote]
Mutta onko syömishäiriöitä muka olemassa? Kaikkihan on itsestä kiinni.. Kuitenkin normaalipaino on bmi:n mukaan viä 54kg, joten voihan siihen laihduttaa?!??
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 17:14"]No mitäpä luulisit? Sen kuin nipistät vain mutta jos kaverit jo huomauttelee laihuudesta niin syömishäiriö voi olla nurkan takana.
[/quote]
Mutta onko syömishäiriöitä muka olemassa? Kaikkihan on itsestä kiinni.. Kuitenkin normaalipaino on bmi:n mukaan viä 54kg, joten voihan siihen laihduttaa?!??
[/quote]
Ihan et varmaan oikeasti kysy tuota?? Syömihäiriö kehittyy juuri siitä omasta ajatuksesta. Kun ajattelee sen omenankin olevan liikaa, sieltä se häiriö syntyy. Syöt omenan jonka kulutat tunnin lenkillä. Ja kaikki alkaa pyöriä liikunnan ja ruuan ympärillä..ehkä sinulla alkaa olla jo näin jos kaverisikin asiasta huomauttelevat. He ovat tyytyväisiä sinuun, mutta sinä et itseesi.
Olen itse surullisena seurannut erästä perheen äitiä joka lenkkeilee, lenkkeilee, lenkkeilee. Ja hän ei oikeasti ole enää kaunis. Hän tulee aamulla ennen seitsemää kävellen vastaan noin 8km päässä kotoaan. Tämän jälkeen hän lenkkeilee 5km matkan töihin ja tietty sitten iltapäivällä saman matkan kotiin. Usein tulee vielä illalla vastaan lenkkeilen. Hän on laihtunut paljon, liikaa..
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 17:37"]
Anna rasvan palaa! :)
[/quote]
Ei taida istuessa palaa.
No, sinuna en laihduttaisi, mutta riippuu ootko laihaläski vai timmi. Jos oot laihaläski, niin menisin salille saamaan voimaa, mutta silloin saattaa paino nousta hieman, ja jos taasen sitä pelkäät.
Voit kyllä viä nipistää, koska oon sua kevyempi, mut paljon pidempi, ja nyt tuntuu mulla superhyvälle.
HERRANJUMALA! pituuteen nähden oot iha hyvä..ellet turhan laihakin. Muutama kilo lisääkää tuski haittaa.
Oot ihan jees, ainaki numeroina, mut rippuu kropasta. Sulla saattaa olla viä jossai ylimäärästä, ja toki se kannattaa laihduttaa pois.
T.pt
[quote author="Vierailija" time="04.05.2014 klo 17:44"]Oot ihan jees, ainaki numeroina, mut rippuu kropasta. Sulla saattaa olla viä jossai ylimäärästä, ja toki se kannattaa laihduttaa pois.
T.pt
[/quote]
Jos pt antaa tollasia neuvoja, näkemättä edes kuvaa niin onpa ammattitaidotonta! Jos sä oot oikeesti edes pt, toivon todella ettet.
Nipistä vielä vähän, niin sua on kivempi miesten kattoo kesällä. :)
Onko ap:lla kuvaa? Vähän hankala arvioida ilman..
Kyll voit viä.. oot ihan normi/hyvänkokonen esim. 52 kg.. Mulla melki sama tilanne.
Ap, tässä. Täällä on tullu puolesta ja vastaan. En osaa päättää, kai viä muutama vaivane kilo..
Todellakin voi mennä yli. Entisenä anorektikkona sen tiedän. Elämä, joka pyörii vain painon, kaloreiden kyttäämisen ja oman navan ympärillä pörräämisen keskiössä, on lopulta yhtä helvettiä. Itselleni asia kävi niin raskaaksi, että halusin monta kertaa kuolla. Kerran itkin ahdistuneena aseman vessassa ja ajattelin, että tapan itseni sinne, niin väsynyt olin. Kuukautisia minulla ei ollut 2,5-vuoteen ja sain kuulla, että biologisia lapsia en koskaan todennäköisesti tulisi saamaan. Pulssi oli välillä alle 30 ja olin niin heikossa kunnossa, että pääsin vessaankin vain konttaamalla. Läheiseni olivat minusta tosi huolissaan, mutta vasta kerran kun kuulin äitini itkien sanovan isälleni, että pelkää minun kuolevan, havahduin ja pitkä paranemisprosessi alkoi. Olin tuolloin 19-vuotias. Nyt olen yli kolmekymppinen, onnellinen kolmen lapsen äiti. Olen todella kiitollinen, että sain lapseni, vaikka terveyteni tuhoamisella tein sen lähes mahdottomaksi. Mittani ovat nykyään samat kuin nuo ap:n, eli 171/58 ja miehen ja ystävien mielestä olen nytkin liian hoikka, luut pollottaa monesta kohtaa. Enää en kuitenkaan laske kaloreita, vaan syön mitä mieli tekee. Vaa'alla en käy kuin pakosta, edellisen kerran jouduin käymään ennen erästä leikkausta sairaalassa ja sitä ennen jälkitarkastuksessa. Jos jotain olen tässä elämässä oppinut, niin sen, että onni on jotain ihan muuta kuin laihuus tai farkkujen pieni tuumakoko. Liikuntakin on nykyään hauskaa, kun sitä harrastaa nimenomaan sen hauskuuden, eikä kaloreiden kulutuksen vuoksi.
Kehonkuva muuttuu hitaasti ja voi olla että näet itsesi vielä suunnilleen samankokoisena kyin sillon 13kg sitten
Ap vastailee itselleen. Kirjoitustyyli ja 'viä' paljastaa!
Kannattaa lopettaa tuo NYT! Mä olin joskus mitoissa 169cm/80kg ja ajattelin laihduttaa 65kg:hen, joka on mun biologinen normaalipaino ja paino pysyy siinä yleensä sen kummempia ponnisteluja.. nälkä kuitenkin kasvoi syödessä, tavoitteet muuttui 60kg...55kg...50kg ja nyt oon 169cm/43kg!!! Tää ei oo enää mun hallinnassa ollenkaan, joten hyvä tyttö lopeta kun siihen on vielä mahdollisuus!
No mitäpä luulisit? Sen kuin nipistät vain mutta jos kaverit jo huomauttelee laihuudesta niin syömishäiriö voi olla nurkan takana.