Lue keskustelun säännöt.
Miksei mulla ole ikinä vapaapäivää?
05.04.2014 |
Mä raadan joka hemmetin päivä, aamusta iltaan. Joka arkiaamu ylös 5.30 ja pääsen nukkumaan 22 >. Illat yhtä juoksemista, joka puolella. Elämä on yhtä sairaaloissa ja labroissa juoksemista. Yhtä paskaa.
Lauantaina on pakko siivota, sitten kun saat läävän kohtuulliseen kuntoon, ulos noiden kakaroiden kanssa, äkkiä ruuat, sitten taas jonnekin synttäreille, lastenkutsuille, muuten vain jonnekin johon en itse ole hakeutunut. Illalla ehtii hetken istua ennen nukkumista.
Sunnuntait menee lasten harrastuksissa, eka aamulla klo 10 ja iltaan asti. Ja siinä välissä hoidettava omien vanhempien asioita jne.
Ja ma aamu 5.30 ylös. Miksei mulla ole koskaan vapaapäivää, ei sellaista että nukkuisin pitkään, lukisin lehteä, kävisin kaupoissa, kävisin vaikka kahvilla? Ehei, ei ole. Mä vain suoritan tätä elämää.
Nyt on taas paska fiilis. Todella paska., ja olen paskin mutsi ikinä. Mä haluaisin vain nukkua, ja haluaisin että mua ei koko ajan sattuisi. Nämä säryt kiristää päätä niin jumalattomasti.
Että hyvää viikonloppua vain kaikille.
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olet ollut tarpeeksi tyhmä hankkiaksesi lapsia.
Itse sulattelen tässä aamiaista. Kohta aion pukeutua ja lähteä kaupungille ostamaan lahjaa ja tuliaisviiniä siskon tupareihin. Ei tarvitse kuskata ketään mihinkään, ei ruokkia ketään, ei siivota muiden sotkuja, ei passata tai palvella. Ei tänä lauantaina eikä minään muutakaan lauantaina.
Tämä on juuri sitä, mitä haluan, ja olen ollut tarpeeksi fiksu valitakseni tällaisen elämän.
Oletko yh vai miksi mies ei nouse välillä? Kimppakyydit harrastuksiin?
Sama täällä. Hoidan lapsia kotona, päivät on samanlaista rutiiinia vuodesta toiseen. Mies ei osallistu kotitöihin, käy töissä ja haluaa vapaata illat koska minähän olen "vain" kotona. Nyt kun suunnittelen töihin menoa, mies on vastaan. Pelkää varmaan, että joutuu osallistua iltaisin ja vkl kotitöihin.
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 12:20"]
Koska olet ollut tarpeeksi tyhmä hankkiaksesi lapsia.
Itse sulattelen tässä aamiaista. Kohta aion pukeutua ja lähteä kaupungille ostamaan lahjaa ja tuliaisviiniä siskon tupareihin. Ei tarvitse kuskata ketään mihinkään, ei ruokkia ketään, ei siivota muiden sotkuja, ei passata tai palvella. Ei tänä lauantaina eikä minään muutakaan lauantaina.
Tämä on juuri sitä, mitä haluan, ja olen ollut tarpeeksi fiksu valitakseni tällaisen elämän.
[/quote]
Heh, kateelliset alapeukuttavat tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt opettelet sanomaan EI! Ja pyydät apukäsiä. Itsellä elämä muuttui, kun tajusin itse olevani oman elämäni tärkein henkilö. Jos minä voin hyvin, lapsetkin ovat tyytyväisiä. Ei muuta kuin harrastukset väliin huomiselta ja jalat sohvalle. Pitsapäivästä nauttii lapsetkin.
Lapsesi eivät ole sinun taakkasi vaan avain onneen ja vapauteen. Olisiko elämäsi parempaa, jos lapsesi kuolisivat nyt yhtäkkiä joka iikka vaikka kolarissa tai hukkumalla olemattomiin jäihin? Kenenkään elinpäivien määrää ei ihminen ennalta tiedä. Iloitse joka hetkestä, jonka saat viettää lastesi kanssa. Jos aika loppuu kesken, vähennä harrastuksia. Ota lapset mukaan kotitöihin. Käske miehen hoitaa oma osansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.04.2014 klo 12:51"]
Lapsesi eivät ole sinun taakkasi vaan avain onneen ja vapauteen. Olisiko elämäsi parempaa, jos lapsesi kuolisivat nyt yhtäkkiä joka iikka vaikka kolarissa tai hukkumalla olemattomiin jäihin?
[/quote]
Totta kai aloittaja kokisi tavatonta surua lastensa kuoleman vuoksi. Tästä ei kuitenkaan mitenkään seuraa, etteikö hänen elämänsä olisi mukavampaa lapsettomana. Vanhemmat ovat emotionaalisessa pakkopaidassa: vaikka lapset olisivat kuinka suuri taakka, heistä ei voi koskaan irrottautua, koska kiintymys on niin voimakasta. Tämän näkee erityisen selvästi, jos lapsi on vaikkapa rikollinen narkomaani.
Lapset eivät tuo kaikille onnea. -4
Tyhmästä päästä kärsii koko rumis, anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No. läävää ei ole tarve siivota joka lauantai. Ainakin kerran kuukaudessa laitat aamupalan jo illalla lapsille valmiiksi ja sitten saakon katosa aamuohjelmia. tuona päivänä käytte esim. raxissa syömässä ja ette siivoa. tai sitten lapset siivoavat sen minkä osaaat ja se rax on sitten palkinto heidän siivoamisestaan :)
Voit myös miettiä, että anoisitko palkatonta vapaata tai ottaisit muutaman lomapäivän niin että kerran kahdessa kuukaudessa sinulla olisi viikolla vapaa. Voisi helpottaa paljon.
t: itsekin yh
Tuo helpottaa ihan muutaman vuoden sisällä. Lapset eivät tarvitse kuskia ja larakäyntejäkään ei riitä ihan joka päivälle.
Mutta tunnistan kyllä ajatuksesi ja epätoivosi. Mietin sitä usein, kun tajuan ettei tämä työ lopu kohdaltani oikeasti KOSKAAN. Lapset kasvavat ja ovat kohta teinejä, sitten aikuisia, mutta työ jatkyy yhä. Pohdin jo sitä missä vaiheessa alan olla niin väsynyt, että tarvitsen kotiin avustajan hoitotyöhön. Ja saanko sellaisen joskus.
2 monivammaista lasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites vanhoja lapset on? eivätkö pysty itse kulkemaan harrastuksiinsa pyörällä tai bussilla?
Ymmärrän osittain. Minullakin työ on härdelliä, monena lauantainakin pitää mennä. Mies osallistuu arjen pyörittämiseen yhtä lailla ja ehkä enemmän kuin minä. Olen opettanut miehen siihen.
Mutta kotona rentoudutaan! Minulle siivous on rentouttavaa. Mies lähtee lasten kanssa siksi aikaa esim uimahalliin tai ostosreissulle. Saan rauhassa siivota ja kun on valmista, ehdin istahtaa viinilasillisen kanssa rentoutumaan, lukea kirjaa hiljaisuudessa.
Miksi lapsilla pitää olla niin paljon harrastuksia? Meillä on toisella lapsella tasan yksi harrastus (pienemmällä ei vielä mitään) ja se on valittu niin, että ei esim viikonloppuisin kuormita yhtään perhettämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanon taas tämän saman: itse olet soppasi keittänyt. Ja vain sinä voit sen niellä tai heittää viemäriin.
Avainsana tässä viemäriin heitossa on harrastukset. Poista se sanavarastostasi, niin jopa helpottaa.