Äidin oma elämä

Olin 6 vuotta kotiäitinä ja elin lapsilleni, soin miehelle mahdollisuuden toteuttaa itseään, kouluttautua, annoin hänelle mahdollisuuden mennä ja tulla niin kuin huvittaa, laitoin siis kaikki muut itseni edelle. En koe, että olisi menettänyt jotain, sillä halusin sitä itse, että annan aikaani lapsille ja perheelle, töitä ehtisi tekemään myöhemminkin. Kun kaikki lapset jo kouluiässä, päätin tehdä jotain sellaista, josta olin haaveillut. Irtisanouduin silloisesta työstäni ja lähdin opiskelemaan itselleni uutta ammattia. Aloin kerrankin elää myös itselleni, annoin mahdollisuuden itselleni. Aloitin uuden harrastuksen, sillä miten helppoa onkaan nyt mennä, kun lapsillakin on omat harrastuksensa ja menonsa. Tutustuin harrastusten ja opiskeluiden kautta uusiin ihmisiin ja sain uusia kavereita.
Mies joutui ottamaan enemmän vastuuta kodista, tekemään niitä päivittäisiä askareita mitkä minä olin tehnyt vuosia yksin. Nyt hän kokee, että on joutunut luopumaan kaikesta sen vuoksi, että minä aloin elää omaa elämää, tein jotain vain itseni vuoksi. Olen hänen mielestään itsekäs, olen elänyt hänen siivellään vuosikausia, sillä hänhän on ollut se, joka perheeseen on tuonut palkkatuloja. Tuntuu, ett ä ajaudumme koko ajan vain kauemmaksi toisistamme. Ihan kuin mies kokisi, ettei voi enää hallita sitä, mitä minä teen.