Lue keskustelun säännöt.
Kouluutksen taso Suomessa
10.05.2014 |
Pisa-peruskoulumnestyksellä hehkutetaan. Ok. Yliopistotaso sitten onkin eri sarjaa. Itse olen tehnyt työtä maahanmuttajien kanssa pitkään ja täytyy sanoa, että oletus koulutuksemme erinomaisuudesta on rapautunut tänä aikana. Lähes jokainen esim. Venäjältä tuleva hakkaa suomalaiset esim. matematiikan taidoissa. Kielitaidossa tosin ei. Suomessa on mahdoton pääsykoerumba. Kallis ja opintoja viivästyvä systeemi. Euroopassa mennään yliopistoon toisen asteen papereilla. Täällä lääkiskokeetkin ovat ihmeellisiä nopeustestejä.
Kommentit (19)
Suomalainen yliopistokoulutus saisi olla tavoitteellisempaa, ei ole mitään järkeä että opiskelijat saavat lorvia koululla ja uusia tenttejään kun siltä tuntuu (vrt. moneen muuhun maahan tasokkaamman yliopistokoulutuksen maahan joissa tuota ei todellakaan hyväksyttäisi). Ei ihme että opiskeluajat ovat melkoisen pitkiä.
Pisa-tuloksista sen sijaan saa ja pitää olla ylpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:08"]
Mun kokemus taas on toinen. Olen työskennellyt yliopistoissa sekä Suomessa että useissa yliopistoissa ulkomailla, eikä Suomessa ole koulutuksen suhteen mitään hävettävää. On totta, että pääsykokeita ei ole kaikkialla, mutta siellä missä ei ole, karsitaan opiskelijiat sitten ekana yliopistovuonna. Se on vielä suurempaa koulutettavien ajan ja opetusresurssien hukkaa. En sano, että pääsykokeet aina mittaavat juuri oikeita asioita, mutta ei keskiasteen todistukslla pyrkiminenkään ole kaikissa tapauksissa hyvä vaihtoehto. Meidän nykyisn systeemin suurimpia etuja on, että ihmisellä on lukuisia mahdollisuuksia, eikä opintoalaa ole pakko alkaa valmistella jo 10-vuotiaana, kuten Saksassa tai Usassa.
sen sijaan meidän järjestelmän suurimpia ongeia on, että sitä kommentoivat ja arvostelevat ja en rahoitusta johtavat ihmišt, joiiden asiantuntemus perustuu siihen että he ovat kåyneet jotain koulua joskus 1970- tai 1980-luvulla.
[/quote]missä ei pääsykokeita niin ekavuosina paskat tippuu rattailta
Suomalainen yliopistokoulutus on ihan laadukasta, mutta se voisi olla hieman ryhdikkäämpää. Esimerkiksi kandien ja gradujen ohjaukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Nyt vaikuttaa siltä, että monelta jää opinnäytetyö roikkumaan pahimmillaan vuosikausiksi ja tutkinnon suorittaminen viivästyy puutteellisen tai olemattoman ohjauksen takia. Yliopistoissa voisi olla myös opintojen ohjausta ja tukea tarjolla entistä enemmän, sillä liian moni opiskelija jää yksin opintojensa suunnittelun kanssa.
"eikä opintoalaa ole pakko alkaa valmistella jo 10-vuotiaana, kuten Saksassa tai Usassa."
Selittaisitko miten USAssa valmistellaan opintoalaa kymmenvuotiaana?
Mitäs tähän sanotte. Kuulin , että suomalaisessa lääkiksessa oli syyskaudella kolme tenttiä ja arvosteluasteikko on hylätty/hyväksytty. Tartossa oli 33 tenttiä. Eli arviointi on ihan jatkuvaa.Suomessa lääkikseen päässyt pääsee sieltä myös ulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä Suomessa noilla arvosanoilla ole niin väliä verrattuna vaikka Britanniaan tai Saksaan.
Mielestäni sellaisen ei pitäisi olla mahdollista että jätetään valmistumatta ja luistetaan työelämän pyörteisiin. Ei. Jos kerran on jouduttu yliopiston rattaisiin niin siellä pitäisi lusia niin kauan että se tutkinto on kasassa. Aikaisemmin ei saisi livistää. Näin myöskin veronmaksajien rahoilla opiskelevat antaisivat takaisin saamansa sponsoroinnin. Tarvittaessa poliisit pitäisivät huolen että ruodusta ei lipsuta vrt. armeijakarkuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:23"]
Mitäs tähän sanotte. Kuulin , että suomalaisessa lääkiksessa oli syyskaudella kolme tenttiä ja arvosteluasteikko on hylätty/hyväksytty. Tartossa oli 33 tenttiä. Eli arviointi on ihan jatkuvaa.Suomessa lääkikseen päässyt pääsee sieltä myös ulos.
Ja täällä on opetusryhmäkoot suuria. Joissakin yliopistoissa (esim. Riika, kansainvälinen yliopisto) luvataan , että ryhmäkoko ei tule olemaan yli 10. Aikamoista luksusta suomalaiseen opetukseen verrattuna. Ko. yliopistossa on opiskelijoita Usasta (suuret maksut Usassa), Saksasta, Ruotista, Norjasta ja nyt jo suomalaisiakin. Maksaa tietty - koko koulutusajan maksut noin 60.000 euroa. Ja sinne pääsee hyvillä lukiopapapereilla , E-L ja esim. koulun arvioilla lahjakkuus, motivaatio, suullinen ja kirjallinen taito, ja englanti. Eli ei ihan pilipalikoulutus taida sekään olla.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:20"]
Suomalainen yliopistokoulutus on ihan laadukasta, mutta se voisi olla hieman ryhdikkäämpää. Esimerkiksi kandien ja gradujen ohjaukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Nyt vaikuttaa siltä, että monelta jää opinnäytetyö roikkumaan pahimmillaan vuosikausiksi ja tutkinnon suorittaminen viivästyy puutteellisen tai olemattoman ohjauksen takia. Yliopistoissa voisi olla myös opintojen ohjausta ja tukea tarjolla entistä enemmän, sillä liian moni opiskelija jää yksin opintojensa suunnittelun kanssa.
[/quote]
Tämä. Meidän laitoksella ei ainakaan saa kertakaikkiaan mitään ohjausta gradun kanssa. Graduseminaari toki on, mutta siellä saat kommentteja omaan graduusi kerran puolessa vuodessa, eli silloin, kun omaa graduasi siellä käsitellään. Proffalta voi pyytää kommentteja muina aikoina, mutta aika heikosti niitä saa. Mun gradu oli kesken vaikka kuinka monta vuotta, kun en vaan tiennyt mihin suuntaan olisin sitä vienyt, mitä mun olisi pitänyt sen kanssa tehdä. Lopulta päätin vain rykäistä sen kanssaan, olkoon sitten kuinka onneton tahansa. Valmistuin viime talvena, noin viisi vuotta tavoiteajan jälkeen :) Itsehän olen vastuussa omasta opiskelustani, mutta jos olisin saanut ohjaajalta enemmän tukea siihen, että olen oikeilla jäljillä ja vähän edes kannustusta, olisin varmasti päässyt gradun kanssa eteenpäin nopeammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:25"]
Eikä Suomessa noilla arvosanoilla ole niin väliä verrattuna vaikka Britanniaan tai Saksaan.
[/quote]
Ei todella. Lääkikseenkin pääsee vaikka kuinka kehnoilla papereilla, jos siinä nopeustestissä pärjää. Miksi koko yo-kirjoitus, jos sillä ei täällä ole mitään painoarvoa? Voidaan tuetty perustella sillä, että jos epäonnistuu yo-kokeissa. Epäonnistua voi myös pääsykokeissa. Saamarin kallista koulutushakurumbaa tällä maalla on varaa pitää.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:23"]
Mitäs tähän sanotte. Kuulin , että suomalaisessa lääkiksessa oli syyskaudella kolme tenttiä ja arvosteluasteikko on hylätty/hyväksytty. Tartossa oli 33 tenttiä. Eli arviointi on ihan jatkuvaa.Suomessa lääkikseen päässyt pääsee sieltä myös ulos.
[/quote]
Mä en nyt ihan ymmärtänyt pointtiasi? Eikö ole hyvä, että lääkikseen päässyt pääsee sieltä myös pois, eikä resursseja kuluteta turhaan vaan kaikista oikeasti tulee lääkäreitä.
En tiedä mistä olet kuullut tuosta kolmesta tentistä, enkä osaa sitä sen enempää kommentoida, sen tiedän, että kaikissa lääkiksissä ei missään nimessä ole käytetty pelkkää hyväksytty/hylätty -asteikkoa, vaan ihan normaali 1-5 asteikko on käytössä. Lisäksi ainakin joissain lääkiksissä seurataan opiskelijoiden menestymistä hyvin tarkkaan, ja opiskelijat rankataan opintomenestyksen mukaan järjestykseen, joka on esillä ilmoitustaululla kaikkien nähtävillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä hiton nopeustesti lääkikseen?
Yksi iso kysymys on rahoitus. Usassa pääosin suoritetaan kanditason koulutus, koska maisteritason koulutus maksaa mahdottomasti. Täällä maalla on varaa kouluttaa kaikki maailmalta tänne tulevat maisteritasolle -ilmaiseksi.
Koulut ottavat kielitaidottomia ja yrittävät 'muka' kouluttaa heidät suomen kielellä ammattiin. Melkeinpä on vitsi. Tai sitten englannkielisiä koulutuksia perustetaa joka kylään, jotta koulu pysyy pystyssä ja opettajilla töitä. Mitä sitten, kun hen valmisituvat suomen kielen taidottomina. Kiitos vaan.
Terveisiä veronmaksajajalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:08"]
Mun kokemus taas on toinen. Olen työskennellyt yliopistoissa sekä Suomessa että useissa yliopistoissa ulkomailla, eikä Suomessa ole koulutuksen suhteen mitään hävettävää. On totta, että pääsykokeita ei ole kaikkialla, mutta siellä missä ei ole, karsitaan opiskelijiat sitten ekana yliopistovuonna. Se on vielä suurempaa koulutettavien ajan ja opetusresurssien hukkaa. En sano, että pääsykokeet aina mittaavat juuri oikeita asioita, mutta ei keskiasteen todistukslla pyrkiminenkään ole kaikissa tapauksissa hyvä vaihtoehto. Meidän nykyisn systeemin suurimpia etuja on, että ihmisellä on lukuisia mahdollisuuksia, eikä opintoalaa ole pakko alkaa valmistella jo 10-vuotiaana, kuten Saksassa tai Usassa.
sen sijaan meidän järjestelmän suurimpia ongeia on, että sitä kommentoivat ja arvostelevat ja en rahoitusta johtavat ihmišt, joiiden asiantuntemus perustuu siihen että he ovat kåyneet jotain koulua joskus 1970- tai 1980-luvulla.
[/quote] Putosi pohja sepustukseltasi ihan tuon USA-kommentin takia. Taitaa olla loputkin samanlaista puppua.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:44"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:25"]
Eikä Suomessa noilla arvosanoilla ole niin väliä verrattuna vaikka Britanniaan tai Saksaan.
[/quote] no ei se nyt ihan noinkaan ole. siellä tulee laskujakin voi tulla sitten tenkkapoo.
Ei todella. Lääkikseenkin pääsee vaikka kuinka kehnoilla papereilla, jos siinä nopeustestissä pärjää. Miksi koko yo-kirjoitus, jos sillä ei täällä ole mitään painoarvoa? Voidaan tuetty perustella sillä, että jos epäonnistuu yo-kokeissa. Epäonnistua voi myös pääsykokeissa. Saamarin kallista koulutushakurumbaa tällä maalla on varaa pitää.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:23"]
Mitäs tähän sanotte. Kuulin , että suomalaisessa lääkiksessa oli syyskaudella kolme tenttiä ja arvosteluasteikko on hylätty/hyväksytty. Tartossa oli 33 tenttiä. Eli arviointi on ihan jatkuvaa.Suomessa lääkikseen päässyt pääsee sieltä myös ulos.
[/quote]
Puhut Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta ja sanomasi tenttien lukumäärästä ei pidä täysin paikkaansa, tosin haluaisin vähän avata asiaa sortumatta sensaatiohakuisuuteen. Ensimmäisen opintovuoden syksynä käydään nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti seuraavat kurssit: Lääketieteellisen biokemian ja farmakologian perusteet, solubiologia ja peruskudokset sekä aineenvaihdunta ja sen säätely sekä muita pienempiä kursseja, joita en erikseen lähde tässä mainitsemaan.
Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa on käytössä PBL-opetus (Problem Based Learning), jota käytetään maailmalla laajasti ja se on erityisen suosittu nimenomaan lääketieteellisissä tiedekunnissa. Opetus perustuu ns. tapauksiin, joissa kliinisen maistiaisen pohjalta opiskelijat määrittelevät asian kannalta keskeiset oppimistavoitteet, joita ryhmän ohjaaja täydentää. Esimerkiksi istunnon oppimistavoitteeksi voidaan määritellä sidekudos ja opiskelijat opiskelevat asian itsenäisesti. Kliinisen tapauksen purkutilaisuudessa tapaus käydään uudelleen läpi tällä kertaa hyödyntäen ja soveltaen opiskeltuja asioita. Purun yhteydessä opiskelijoiden osaaminen testataan pistokokeella sekä pienryhmän ohjaaja jatkuvasti seuraa opiskelijoiden osallistumista purkukeskusteluun. Jos opiskelija purussa ei kykene osallistumaan opetukseen millään tavalla on ohjaajalla oikeus evätä suoritusmerkinnän antaminen, joka johtaa korvaavan tehtävään (koko oppimisalueen kirjallinen purkaminen ja tarkistus opettajalla) tai pahimmassa tapauksessa kurssin hylkäykseen. Eli periaatteessa yhden kurssin aikana opiskelijan osaamista tarkastellaan useaan otteeseen esim. 8 kertaa, jonka jälkeen kurssin lopussa on koko tenttialueen kattava kirjallinen tentti. Arviointi on siis jatkuvaa koko kurssin ajan sekä suullisesti että kirjallisesti.
Arvosteluasteikkona ei toimi hyväksytty/hylätty, vaan jokainen ensimmäisen kahden vuoden (preklinikka) aikana suoritettu tentti on osa prekliinistä loppuarviointia, joka suoritetaan toisen vuosikurssin lopulla kanditentin yhteydessä. Tentit pisteytetään asteikolla 0-24. Mikäli opiskelijan tenttipisteiden keskiarvo on 18 tai yli kanditentin suoritushetkellä hän saa täydet lähtöpisteet kanditenttiin, joka määrää noin puolet preklinikan kokonaisarvosanasta (asteikko 1-5). Eli opiskelija saa suoritusmerkinnät suoritetuista kurssikuulusteluista preklinikan aikana ja lopulta koko preklinikan arvosanan kanditentistä, johon myös aiempien kuulusteluiden pistekeskiarvo vaikuttaa.
Eli arvoiointihetkiä kurssin aikana on useita + kurssin loppukuulustelu + koko prekliinisen vaiheen loppukuulustelu (kanditentti), jossa käsitellään koko preklinikan opintosisältö. Nopeasti laskien opiskelijaa testataan ensimmäisen vuoden syksynä liki 30 kertaa, seuraavana keväänä huomattavasti enemmän ja mukaan on myös huomioitava myös kurssien aikana tehtävät ja palautettavat työt (näiden määrä ja laatu on kurssikoordinaattorista riippuvainen)
Eli otetaan asioista mieluummin yhdessä selvää ennen kuin lähdetään levittelemään vääristynyttä tietoa. Jokainen voi halutessaan vielä tutustua tiedekunnan opetukseen Helsingin yliopiston nettisivujen kautta.
T: Tiedekunnassa itsekin opiskeleva
Melko huono äidinkielen opetuksen taso taitaa olla, ainakin ap:n kirjoitusasusta päätellen...
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 22:51"]
Yksi iso kysymys on rahoitus. Usassa pääosin suoritetaan kanditason koulutus, koska maisteritason koulutus maksaa mahdottomasti. Täällä maalla on varaa kouluttaa kaikki maailmalta tänne tulevat maisteritasolle -ilmaiseksi.
Koulut ottavat kielitaidottomia ja yrittävät 'muka' kouluttaa heidät suomen kielellä ammattiin. Melkeinpä on vitsi. Tai sitten englannkielisiä koulutuksia perustetaa joka kylään, jotta koulu pysyy pystyssä ja opettajilla töitä. Mitä sitten, kun hen valmisituvat suomen kielen taidottomina. Kiitos vaan.
Terveisiä veronmaksajajalta.
[/quote] WRONG AGAIN! USAssa BA maksaa paljon enemman kuin MA. Suuri osa opiskelijoista kylla menee toihin sen BA:nsa saatuaan ja monella alalla maisterintutkinnosta ei ole mitaa ylimaaraista hyotya.
Maisterin tutkintoon saa yliopistolta alennuksia ja stipendeja paljon helpommin.
Mun kokemus taas on toinen. Olen työskennellyt yliopistoissa sekä Suomessa että useissa yliopistoissa ulkomailla, eikä Suomessa ole koulutuksen suhteen mitään hävettävää. On totta, että pääsykokeita ei ole kaikkialla, mutta siellä missä ei ole, karsitaan opiskelijiat sitten ekana yliopistovuonna. Se on vielä suurempaa koulutettavien ajan ja opetusresurssien hukkaa. En sano, että pääsykokeet aina mittaavat juuri oikeita asioita, mutta ei keskiasteen todistukslla pyrkiminenkään ole kaikissa tapauksissa hyvä vaihtoehto. Meidän nykyisn systeemin suurimpia etuja on, että ihmisellä on lukuisia mahdollisuuksia, eikä opintoalaa ole pakko alkaa valmistella jo 10-vuotiaana, kuten Saksassa tai Usassa.
sen sijaan meidän järjestelmän suurimpia ongeia on, että sitä kommentoivat ja arvostelevat ja en rahoitusta johtavat ihmišt, joiiden asiantuntemus perustuu siihen että he ovat kåyneet jotain koulua joskus 1970- tai 1980-luvulla.