Yksinäinen lapsiperhe

Onko muita yksinäisiä vauva/lapsiperheitä? Miten olette tutustuneet uusiin ihmisiin? Onko yksinäisyys vaikuttanut lapseenne?

Me olemme n. 30 v pariskunta, meillä on yksi kohta vuoden täyttävä poika. Suren kovasti yksinäisyyttämme, pojan synttärit lähestyvät eikä ole ketään jota juhliin voisi kutsua mummin lisäksi. Minulla on kyllä ollut ystäviä mutta en kehtaa pitää yhteyttä kehenkään kun tunnen häpeää taloudellista tilanteestamme ja tästä yksinäisyydestä, se on kuin kierre. Raskausaikana tapasin muutaman ystäväni, mutta tämän vuoden aikana ei kukaan ole nähnyt lastani, en vain vastaa yhteydenottopyyntöihin. Tunnen olevani kaikella tapaa "huono" ja etten kelpaa kenenkään ystäväksi, en ole saavuttanut samoja asioita elämässäni kuin ystäväni ja siksi häpeän elämääni.

Olen työtön, ja raskaus oli "vahinko", ja monien ongelmien takia jouduin jättämään opintoni vauvan synnyttyä. Tiedän, että elämäni näyttää täydelliseltä epäonnistujan elämältä niille, joilla on asiat hyvin (töitä, ok taloudellinen tilanne). Asuntolainasta tms en voi edes haaveilla, ja asumme kaupungin vuokra-asunnossa. Sitäkin häpeän, sillä kaikki tuntemani lapsiperheet asuvat omistusasunnoissa, entiset ystäväni uusissa ok-taloissa. Meille ei kehtaisi edes ketään kutsua.

Lapsemme ei ole tavannut meidän vanhempien ja mumminsa lisäksi ketään muita aikuisia (paitsi neuvolassa tietenkin) ja on aika arka. Käyn kyllä vauvaharrastuksissa mutta en ole tutustunut uusiin ihmisiin, toisaalta en kyllä edes usko kenenkään haluavan tutustua minuun ja lapseeni. Muita sukulaisia mummin lisäksi ei ole kuin muutama eikä heitä kiinnosta pitää yhteyttä, siksi en syntymäpäivillekään viitsinyt pyytää.

Tämä yksinäisyys tuntuu välillä musertavalta, minulla ei ole työpaikkaa mihin palata hoitovapaalta ja pelkään syrjäytyväni täysin, nyt jo tullut olo etten edes kelpaisi mihinkään työhön. Pelkään myös että lapsesta kasvaa syrjäytynyt ja arka kun sosiaalinen verkosto puuttuu täysin :( Tiedän, että minulla on huono itsetunto, mutta se on ihan syystä sillä elämäni on sarja epäonnistumisia ja alisuorittamista. Haluaisin muuttua lapseni takia, etää hän pärjäisi paremmin elämässään, mutta en tiedä miten :(