Lue keskustelun säännöt.
Ei punaista pojalle?
09.05.2014 |
Onko muita jotka törmänneet tähän ajatteluun? Oma äitini on tuskastuttavan väritietoinen siitä, mitä värejä lapsilla voi käyttää. Hänen mielestään pojalla ei kuulu käyttää ainakaan punaista, keltainenkin on siinä rajoilla. Sinistä sen olla pitää. Hänen ajatusmaailmansa tähän asiaan on jotain seuraavien yhdistelmän väliltä: a) punainen ei vain yksinkertaisesti kuulu pojalle (vaikka on meidän pojan lempiväri), b) kasvatamme poikaa jotenkin vääränlaiseksi, kun sallimme punaisen värin, c) poika voi tulla kiusatuksi sinisessä paidassa ja jos lapset eivät jostain syystä leikkisi pojan kanssa, se johtuisi nimenomaan siitä, että poika on puettu "väärin", d) olemme liian lepsuja vanhempia, kun annamme pojan käyttää punaista.
Olen kysynyt, että mistä tämä ajattelu juontaa, en saa selkeää vastausta. Ei auta vaikka ferrari on usein punainen, punainen on palomiesten ja -autojen väri. Lapsen isänkin lempiväri on punainen. Hoidossa monilla pojilla on jopa vaaleanpunaisia paitoja (esim. angry birds) ja mielestäni on ihan ok.
Kerran pojalla oli mummolaan mennessä punainen paita päällä (pojan itsensä valitsema), mummo vaihdatti lapselle kotivarastoistaan (jostain syystä pitää itsellään varastoa lapsille, eikä käytä meidän varavaatteita, jotka aina mukana) oikeanlaisen poikien paidan ennen kuin lähti puistoon, koska eihän hän kehtaa lähteä ulos jos pojalla on punainen paita. Tämän jälkeen olen suosiolla laittanut pojalle sinisen paidan mummolaan mentäessä, koska en vain jaksa aina väitellä asiasta ja lapsikin siinä hämmentyy, pääsen helpommalla näin.
Meillä on monta muutakin erimielisyyttä, muttä tämä taas kerran kulminoitu viimeisenä asiana ja piti avautua, että ottaa päähän. Onko muilla yhtä asenteellista lähipiiriä?
Kommentit (15)
Mä jätin talteen punaisia vaatteita meidän pojallemme, joka möyryää vielä massussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan pimee mummo. Nyt äkkiä ruotuun tuommoinen. Pidät puhuttelun sille ettette tule käymään ennen kun oppii käyttäytymään.
Mun pojan (5v) lempiväri on vaaleanpunainen. Hän siis pukeutuu toisinaan vaal.pun paitoihin ja housuihin. Tykkää hello kittystä yms. En itse näe ongelmana tätä. Punainen kaikissa sävyissä on pop myös pojalla!
Meillä on myös tykätty punaisesta. Ja nyt jo 12- vuotias poika tykkää edelleen punaisesta . Valitsee itse, ja myös iloisena hyväksyy jos ostan punaista hänelle. Ja sopii tosi kivasti!
ja kommenteista: ei kyllä Ole negatiivista tullut. Isoäiti jopa sanoi kerran, että hänkin tykkää tälle pojalle ostaa vaatteita, koska ovat niin hyvännäköisiä. Ikävä, ettei teillä suku hyväksy!
Punainenhan oli entisaikoina maskuliininen väri ;) Englannissa sotilaiden univormutkin olivat kirkkaanpunaisia vielä 1800-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla pojallani (alle vuoden ikäinen) pidän järjestelmällisesti muiden värien ohella punaista enkä juuri lainkaan sinistä tai varsinkaan vaaleansinistä. Osittain ihan periaatteesta... Vielä ei ole kukaan tullut jeesustelemaan.
En jaksa sukupuolistereotypioita ja haluan pullikoida niitä,vastaan vaikka sitten näin pienesti.
Jos lapsi ei halua vanhempana pitää punaista niin fine, mutta nyt pitää. Kuten kaikkia muitakin värejä (kyllä joskus myös niitä hemmetin ainaisia sinisiä).
En ostanut vaalenapunaista pojalle mutta oli sinistä, vihreää, keltaista, beessiä. Ihan punaistakaan ei ole ollut. Nyt lähes täysi-ikäisenä valitsee itse vaatteensa ja edelleen ei näy punaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo mun isä älähti, että miksi pojalla on punaista päällä, kun olin ostanut punaisen takin pojalle. Sanoin että miksi ei olisi, sehän on ihan tavallinen väri! Äitini kiirehti sanomaan, että kyllähän poikaKIN voi käyttää punaista, ei ole VAIN tyttöjen väri. Uuh ärsyttävää, mutta ei sentään noin asenteellista kuin ap:n vanhemmilla. Ja tuttu kommentoi pojan uudesta hienosta PUNAISESTA pyörästä, että onko sulla hei tyttöjen pyörä?!? Kihisin kiukkua, mutta poika nauroi että eihän ole kun se on mun pyörä! :) Ah vanhemman ylpeyttä tuossa tilanteessa :)
Kasvattiko äitisi sinutkin ainoaan oikeaan naisen™ muottiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, olen miettinyt, että entäs jos pojasta tulisi homo. Ei siis tämän punaisen värin takia tai minkään piirteen takia, vaan ihan muuten vaan. Mummolla ois siinä aika sulattelu, on vielä kova uskovainen, mistä me taas ollaan aika kaukana.
Täällä palstalla on itseasiassa jotenkin helpottava huomata, että kun olen jossain ketjussa kirjoitellut esimerkkejä äidistäni, on moni sanonut, että eihän tollanen ole totta, keksit vain. Äitini kun on monessa asiassa tosi hankala tai jyrkkä mielipiteissään. Joka tapauksessa nuo kommentit on jotenkin antaneet itselle perspektiiviä, että eihän ne äitimuorin mielipiteet ihan "normaaleja" ole ja olen paremmin päässyt niiden yläpuolelle.
Käytän meidän tytöllä isoveljeltä jääneitä esim. sinisiä, vihreitä tai punaisia vaatteita. Toki myös ostetaan omiakin suoraan tytölle. Tämä kuitenkin on ihan ok, jos tytöllä on vaikka tummansinistä. Pojalla ei kuitenkaan saisi punaista olla...
ap
PS. tuli ajatusvirhe alkuperäiseen viestiini kohtaan c) poika voi tulla kiusatuksi sinisessä paidassa = kiusatuksi punaisessa paidassa...
[quote author="Vierailija" time="09.05.2014 klo 23:07"]
Kasvattiko äitisi sinutkin ainoaan oikeaan naisen™ muottiin?
[/quote]
Tietyissä asioissa varmaan yritti, mutta sai kokea pettymyksen. Olen aina ollut aika jästipäinen luonne ja pitänyt omasta kannastani kiinni. Pikku tyttönä (ala-asteella) olin melkoinen poikatyttö. Mekkoihin en suostunut koskemaan, lempivaatteet oli verkkarit, kiipeilin puihin ja rikoin monet housun polvet. Teini-iässä äiti yritti laittaa minua jollekin mallikurssille, jotta oppisin "oikean" tavan kävellä ja esiintyä ym, mutta en suostunut, kun ei kertakaikkiaan kiinnostanut moinen. Hän on aina arvostellut pukeutumisvalintojani, vaikka olen sanonut etten halua kuulla hänen mielipiteitään. Hän ostelee minulle oman makunsa mukaisia vaatteita, jotka järjestelmällisesti palautan (ihan periaatteestakin vaikka joku saattaisi olla ihan ok). Yrittää näin saada minua omasta mielestään paremmin pukeutumaan. Utelee aina mitä laitan päälleni esim. sukulaisjuhliin (ettei joudu häpeämään). Enkä enää ole todellakaan mikään poikatyttö, vaan ihan normaalisti pukeutuva kolmekymppinen, makuni ei vain ole sama kuin hänellä.
Sen sijaan siinä ei ole ollut mitään naisen paikan kasvatusta, että vain vaimo hoitaisi kotityöt tms. Meillä molemmat vanhemmat teki kotitöitä ja kävi töissä ym.
Harmittaa vain nyt tuo poikaamme kohdistuva vääränlainen huomio. Poika on meilläkin saattanut itse valita sen punaisen vaatteen ja mummo on sitä ensimmäisenä arvostelemassa, että on tyttöjen vaate tai onneksi siinä on edes sininen kuva. Lasta on vaikea suojella joka möläytykseltä ja ottaa tosiaan päähän, kun itse kannustetaan eri värien käyttöön.
Pikku asia, mutta tämä nyt tällä kertaa oli topikkina aiheesta "mummo ottaa aivoon". ;)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punainen sopii hyvin pojille ja miehille ♡
Toppatakkeja näkee paljon punaisia,
Kaiken ei tarvitse olla synkkää ja harmaata "
Värejä lisää maailmaan 0)
Mars, tuo miehisyyteen ja sodan jumalaan liitetty planeetta, on punainen.
M
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalle miehelleni punainen sopii erityisen hyvin ja samoin pojille. Punaisia paitoja on pojilla ollut aina. Nyt kun ovat isompia, on jo punaisia farkkujakin. Samoin pukujen kanssa voi olla esim. vaaleanpunainen paita, samoin neuleiden kanssa. Esim. harmaan neuleen kanssa, vaaleanpunainen kauluspaita on todella kaunis. Nykyisin nuoret miehet ovat hyvinkin rohkeita pukeutujia. Jotkut äidit ehkä pelkäävät pienemmillä pojilla turhaan vielä leimaamista.
no huh huh, odotas kun pojasta paljastuu homo, niin ne kilahtaa lopullisesti. Pidä kaukana noin takapajulasta olevista. Tai ei tämä voi olla edes totta, keksit koko jutun.