Miten kiusaatte naapureitanne?

En mitenkään. Omat naapurit vituttaa. Just toi, kun kävellään niin että joka helvetin askel kuuluu meille tai sitten muuten vain riehutaan. Vaikka olen maalla omakotitalossa kasvanut, niin osaan asua kerrostalossa isossa kaupungissa. Ollaan nuoria (22v.) miehen kanssa, mutta ei meillä bileiltoinakaan rellestetä miten sattuu. Välillä ärsyttää suunnattomasti naapureiden möykkääminen. 

Päästän koiran pihalle tuijottamaan niiden lapsia.

Lakaisen roskia rappuun ja huudatan musiikkia puoli yhteentoista asti. Seksiä harrastetaan niin, ettö kadun toisellakin puolella tiedetään.

Minä en kiusaa naapureita, he kiusaavat minua :/

Ei tarvitse kiusatakseen tehdä oikeastaan mitään, näin rivarissa kun asutaan. Uteliaita koko konkkaronkka, joten parasta on olla tutustumatta ja kertomatta asioistaan yhtään enempää, kuin tarvis vaatii. Asukaskokouksissa käydään kyllä ja tervehditään, sekä vaihdetaan muutama sananen, mutta yleiseltä pihalta pysyn poissa juoruilemasta muiden asioita. Ja tämähän vasta ketuttaa, huomaan.

Pihatalkoot olis edessä taas, menenkin ennakkoon katsastamaan itselleni jonkun syrjäisen loukon, missä haravoida.

Miksi pitäisi kiusata ketään? Ei ole mun juttu.

Paiskon tavaroita niiden kissan päälle, kun se tunkee meidän pihaan.

Poltan tupakkaa ja grillaan parvekkeella, savut menee mukavasti yläkerran ikkunoista sisään. Tosin en heitä tarkoituksella kiusaa, mutta en heidän takiaan jaksa muuallakaan savustaa.

Olette te aika itsekästä porukkaa! Minulla on erinomaiset naapurit ja toivon itse olevani samanlainen. Emme metelöi, emme pidä bileitä myöhään yöhön, emme huudata telkkaria tai musiikkia tuhottoman kovalla emmekä ole kukaan kanta-astujia. Sen sijaan juttelemme aina tavatessamme pihalla ja kyselemme kuulumisia. Jos joku on pidenpään pois, niin toiset pitävät hieman silmällä, ettei asuntoon pyri sinne kuulumatonta väkeä.

Lähinaapurini ovat kivoja, lapset käyvät virpomassa minulla. Toiselta puolelta kuuluu välillä isän ja pojan välistä tappelua, jossa isä vaikuttaa olevan se päällispäsmäri. Juttelen muutaman kanssa ja tervehdin aika monen kanssa. En kaikkien. Tämä on vuokratalo jossa tavallaan on erilaisia ihmisyksilöitä. Joku haissee viinalle jo aamupäivästä, jotkut leikkivät "parempaa" mikä näkyy pukeutumistyylissä ja ylivaltaisissa katseissa etenkin jos istuvat ratin takan.En osallistu koskaan mihinkään pihajuhliin enkä mihinkään talonkokouksiin. Pysyn niin omissani. En välttämättä edes avaa ovea.