Onko muita, jotka tuntevat, etteivät tarvi kauheasti ystäviä, kavereita tai omia menoja?
Minua pidetään suht sosiaalisena, mulla on kavereita aika paljon ja käyn " tyttöjen kanssa syömässä" jne. Pidän isommissakin porukoissa keskustelua yllä, kyselen muilta kuulumisia ja muista myös hyvin mitä he ovat kertoneet aiemmin, joten teen itsestäni luultavasti hyvän vaikutuksen. Mutta musta se on aika rasittavaa ja tulisin toimeen ihan vaan perheen kesken. Omia menoja on, mutta kivointa on sillon kun niistä pääsee luistamaan.
Musta on ihanaa olla perheen kanssa (lastemme ja mieheni) yhdessä. Pidän huolta kodistamme ja itsestäni (käyn osa-aikatöissä) mutta tuntuu että viihtysin erakkona. Jotenkin hankalaa kun lapset on hyvin sosiaalisia tapauksia ja tykkäävät tuoda kavereita kotiin.
Kommentit (5)
Tuntuu että tällä hetkellä vain kotona lasten kanssa paras olla. Ei kaipaa muualle.
Paitsi että tykkään käydä kovasti omissa menoissa eli lenkillä, jumpassa yms...
Mutta ystäviä ei ole enkä niitä kaipaa.
ovat töissä ja muita en kaipaakaan perheeni lisäksi.
vaikka onkin sinänsä tosi kivaa. Samoin se liittyy kuormittumiseen yleensä, ei ole aikaa tarpeeksi oikein mihinkään.