Lue keskustelun säännöt.
Ihmetyttää yksi asia! Minulla on todella huono itseluottamus....
08.05.2014 |
Silti ihmiset usein pitävät minua itseäni täynnä olevana ja turhan ylpeänä. Olen usein kuullut ihmisten ensivaikutelman olevan, että kävelen kadulla nokka pystyssä ja tuijotan muita alentavasti. Tuon vuoksi joudun usein ihmisten arvostelujen kohteeksi, eivätkä monetkaan naispuoleiset pidä minusta (ennenkun tutustuvat). Moni on kyllä pahoitellut tuota ennakkoluuloaan jälkikäteen...
Olen suht pitkä & hoikka, tuuheahiuksinen, monet kerrat kauniiksi kehuttu...Itse en vaan tunne samoin. Löydän itsestäni paljon vikaa ja usein pidän muita itseäni parempina ja kauniimpina. Harvoin ajattelen kenestäkään mitään negatiivista.
Mistä kuitenkin johtuu että ulospäin näytän olevan jotain aivan muuta? Oletteko kenties itse törmänneet samanlaisiin luuloihin?
Kommentit (12)
Olen muistellut kurssikaveria, joka oli erikoisella tavalla huomattavan kaunis. Hänellä oli myös hyvä ryhti ja kuninkaallinen olemus, joka tarkemmin miettien luultavasti johtui valtavan huonosta itsetunnosta - sitä samaa jäykkyyttä, joka kaltoinkasvatetussa yläluokassakin näkyy tiettynä olemuksen surumielisyytenä. Se kuitenkin helposti tulkitaan ylimielisyydeksi. Molemmat piirteethän tekevät ihmisestä etäisen ja kummallisen arvokkaasti käyttäytyvän.
Koska kurssin kaunotar ei kahden vuoden aikana edes katsonut meitä alempiaan päin, vaikea oli ymmärtää, että se voisi olla arkuutta ja ujoutta, ennen kuin asiasta alkoi tihkua riittävästi todisteita. Ja silloin oli jo hiukan vaikeaa alkaa hieroa tuttavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jonkinlaista kateutta olen myös miettinyt, mutta miksi..? Kadehdin itse monia naisia, enkä koe tarvetta haukkua ketään. Ennemmin yritän löytää jokaisesta ihmisestä ne hyvät puolet. Lisäksi olen todellisuudessa kunnon yksinäinen kotihiiri, hyvin ujo ja hiljainen ihmisten seurassa ainakin alkuun.
En vaan haluaisi jatkuvasti viestittää olemuksellani, että pidän muka itseäni jotenkin muita parempana... Suorastaan harmittaa. - Ap
En usko, että kyse on (ainakaan pääasiassa) kateudesta. Sen sijaan olen huomannut, että huonoitsetuntoisista saa helposti ylimielisen vaikutelman, vaikkei se pitäiskään paikkaansa.
Nro 3, tuo kuulostaa kyllä järkevältä selitykseltä, vaikka en itse pidäkään itseäni minään kaunottarena...
Eli vaikutan niin ylimieliseltä, että muut sen takia inhoavat minua? Sepä kiva... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten olisit halunnut kuulla? Turha ruveta marttyyriksi. Voit tietoisesti opetella toisenlaista käyttäytymistä ja koittaa muuttaa olemustasi lempeämmäksi, vähitellen. Asian pohtiminen on hyvä alku. Tsemppiä! :)
Lähinnä havahduin tajuamaan, että tuo taitaa oikeasti olla se syy. Kuulostaa järkevältä. En vaan tiedä kuinka voisin väkisinkään yrittää muuttaa ulosantiani ns.parempaan suuntaan. Haluaisin olla aidosti vapautuneempi, positiivisempi ja itsevarmempi, enkä ainoastaan alkaa esittämään sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 01:52"]
Jonkinlaista kateutta olen myös miettinyt, mutta miksi..? Kadehdin itse monia naisia, enkä koe tarvetta haukkua ketään. Ennemmin yritän löytää jokaisesta ihmisestä ne hyvät puolet. Lisäksi olen todellisuudessa kunnon yksinäinen kotihiiri, hyvin ujo ja hiljainen ihmisten seurassa ainakin alkuun.
En vaan haluaisi jatkuvasti viestittää olemuksellani, että pidän muka itseäni jotenkin muita parempana... Suorastaan harmittaa. - Ap
[/quote]
Äh, älä turhaan pähkäile asian kanssa enempää. Tiedän monta samanlaisessa tilanteessa olevaa: sisäisesti ja ulkoisesti kauniita, joilla on itsetunto-ongelmia vääränlaisen ympäristön vuoksi. Minäkään en ymmärrä kateuden tunnetta ja ajattelen lähtökohtaisesti ihmisistä vain hyvää, mutta valitettavasti näitä kateellisia ihmisiä on paljon etenkin naisissa. He osaavat ollaa hyvinkin julmia, siksi sanon, että älä hukkaa aikaasi heidän miellyttämiseen. Et koskaan voita heitä puolellesi.
Olet niin tai näin, niin aina jollakin on jotain ikävää sanottavaa tai kuviteltavaa. Ihmiset, jotka haluavat tutustua sinuun ja näkevät sen vaivan tutustua sinuun, näkevät varmasti todellisen luonteesi. Ihmiset viestittävät niin monia asioita ja ennakkoluulot ovat myös vahvoja. Käytä aikasi kehittämään itseluottamustasi ja kohtaamaan ihmisiä, jotka haluavat nähdä sinut ulkokuoren alta.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 02:22"]
Lähinnä havahduin tajuamaan, että tuo taitaa oikeasti olla se syy. Kuulostaa järkevältä. En vaan tiedä kuinka voisin väkisinkään yrittää muuttaa ulosantiani ns.parempaan suuntaan. Haluaisin olla aidosti vapautuneempi, positiivisempi ja itsevarmempi, enkä ainoastaan alkaa esittämään sellaista.
[/quote]
Olet oikeassa, tuo onkin hankalampi kysymys. Painin itse vähän samanlaisten ongelmien kanssa, siksi aihe kiinnostaa. Voisitko vaikka joltain hyvältä kaverilta kysyä, mitkä asiat hänestä saivat sinut vaikuttamaan ylimieliseltä ennen kuin tutustuitte paremmin? Minulle eksäni analysoi hyvin käytöstäni uusien ihmisten seurassa, siitä oli apua. Vaikka esittäminen aluksi tuntuisikin hölmöltä, niin siitä se itsetunto vähitellen oikeastikin kohentuu, kun huomaa onnistuvansa ja tekevänsä paremman vaikutelman. "Fake it till you make it."
Jäänmurtajat-blogista voisi myös löytyä vinkkejä, nopealla kaivelulla esim. tämä postaus http://jaanmurtajat.blogspot.fi/2012/02/vieraskyna-kuinka-paasta-ujoudesta.html .
Tuli myös tuosta ulkonäöstä vielä mieleen, että vaikkei ongelman perimmäinen syy olisikaan kateus, niin kyllä sekin varmaan osaltaan vaikuttaa, että on hyvännäköinen. Ehkä hyvännäköistä mutta etäisen oloista ei intuitiivisesti osata olettaa huonoitsetuntoiseksi, vaan varautunutta käytöstä pidetään helpommin ylimielisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten suositut rakas nuija päiväkirjani-kirjat ärsyttävät. Jostain syystä tekijä on onnistunut luomaan pääosahahmon, josta pitää, vaikka tämä on inhottavan kateellinen toiselle, juurikin ap:n kuvaamalle täydelliselle ihmiselle, joka on hyvä, kaunis ja fiksu, tekee hyväntekeväisyystyötä ja on mukava...
Tulee itselle friikki olo näistä kirjoista. Koska päähenkilö on kateellinen pieru, mutta silti ok...
Hiljaisuus tulkitaan usein ylimielisyydeksi. Itse olen hiljainen, johtuen ujoudestani sekä änkytyksestäni. Olen ollut nyt vuosia yksin, jos miestä ja lapsia ei lasketa, ja välillä tuntuu etten osaa olla ihmisten seurassa. Tämäkin tulkitaan ylimielisyydeksi.
Olen käsittääkseni ihan ok ihminen, mutta ihmisiä ei kiinnosta seurani yhtään. Joskus kun muutin pois äitini luota, minulla oli valtava halu tulla hyväksytyksi ja yriti siksi liikaa. Olin koulukiusattu ensimmäiseltä luokalta lähtien, ja uudella paikkakunnalla kuvittelin saavani uuden alun. Kun tajusin, ettei minusta siltikään pidetä, lakkaisin tietyllä tapaa välittämästä. Silloin ympärillä i suorastaan parveili ihmisiä, jotka halusivat seuraani.. Hassua.
Mutta nykyään saan kuulla olevani ylimielinen, vaikka tosiasiassa, en vain osaa olla ihmisten seurassa. Tuntuu että kaikki mitä sanon tai teen on väärin.
Anteeksi ot.
Samaan olen törmännyt ja ymmärtänyt ajan myötä, että se johtuu ihmisten omista ennakkokäsityksistä ja ajattelusta. Moni vähemmän viehättävä kokee todennäköisesti sinut kilpailijaksi/paremmaksi tai aiheuttaa heissä huonommuuden tunnetta. Haluavat siten ajatella sinun olevan jotenkin ylimielinen, koppava tai ylpeä, koska omaat sellaisia piirteitä mitä itse kadehtivat ja alistuvat siten jollain tavalla edessäsi. On helpompi nähdä sinut epämukavana, kuin mukavana, sillä silloin olisit liian täydellinen. Nämä samat ihmiset etsivät mielellään myös sinusta vikoja, joten varaudu vähättelyyn ja töykeyteen.
Älä siis soimaa itseäsi, vaan elä täysillä. Suomalaiset naiset ovat kateellisia kaikesta, joten älä edes yritä miellyttää heitä. Etsi kaltaistasi seuraa ja hyväksy fakta, että aina on ihmisiä jotka katsovat sinua ylöspäin, vaikka käyttäytyvät sinua kohtaan huonosti. Kateus on rumaa ja se on heikkosieluisten naisten ongelma, sääli lähinnä heidän kohtaloa.