Olen ihastunut ja se on ihanaa mutta...
miten osaisin olla tekemättä itseäni idiootiksi? Pelkään, että jotain tapahtuu ja alan siksi miehen läheisyydessä helposti käyttäytyä oudosti esim. kailotan kovaan ääneen jotain puolisostani tai vaihtoehtoisesti en ole huomaavinani koko miestä. Olen siis perheellinen ja onnellisesti naimisissa, enkä todellakaan halua minkäänlaista suhdetta. Nautin kyllä ihastuksen tunteesta ja salaa fantasioin miehestä, mutta en halua mitään tapahtuvaksi. Ongelmana on se, että olen miehen kanssa tekemisissä työasioissa ja pitäisi osata käyttäytyä kuin nyt järkevä ihminen ainakin. Se on vaikeaa. Tunnen itseni ihan hölmöksi. Minä järkevä keski-ikäinen nainen käyttäydyn kuin teini-ikäinen ihastunut tytönhupakko ainakin.
Kai nyt muillakin on vastaavia kokemuksia?