Valitin täällä ennen pääsiäistä ex:n uuden vaimon vaatevaatimuksista

Ehkä naiselle aikaa myöden selviää, miksi pikkulapsilla ei näe tuollaisia hörhelöitä....

Minulle tuollainen tilanne olisi vaikea: en nimittäin millään voi ihastua kuvailemasi kaltaisiin mekkoihin enkä osaisi iloita niistä tyttäreni karderoobissa. Mutta toisaalta, hyvä jos edes tyttäresi tykkää niistä : )

Ihmisillä on eri tyylit ja siinä missä toinen tykkää röyhelöistä toinen niitä inhoo.

Ajattele asiaa niin että tämä on rikkaus lapselle. Hän saa kaksi erilaista mallia ja voi sitten itse muodostaa oman makunsa niistä.

Olen itsekin eronnut ja joskus oikein naurattaa kun lapsi tulee isältään kun on jos jotain päällä ja tyyli ihan omani vastaista. Mutta niin kauan kuin lapsi saa itse vaikuttaa pukautumiseen niin se on mulle rikkaus. ihan samalla tavalla siellä isin uudessa kodissa on omat tavat jotka ovat ihan erilaiset kuin meillä. Mutta sekin on rikkaus, ei minun tarvitse määrätä lapsen elämää. On ihanaa kun voin " opettaa" hänelle että maailmassa ei kaikessa ole oikeaa ja väärää vaan eri mielipiteita. Ihmiset toimivat eri tavalla mutta se ei tee toisista huonompia tai parempia vain erilaisia.

Ja mä kyllä pesen ja hoidan lapsen vaatteet oli ne sitten kuka ostanut. Muistakaa että jos ette pese lapsen vaatteita niin ainoa joka oikeasti kärsii on se lapsi. Ne kaikki on sen lapsen eikä kenenkään muun. On mun lapselle mummukin ostanut jotain ihan kamalaa ja silti pesen niitä :)

Toinen hyvä asia on muistaa että lapsesta ei tarvitse kilpailla. Se että tykkää jostain mitä äitipuoli tekee tai pitää ei ole poissa siitä että tykkää myös äidin vaatteista! Meillä esim. minä en ole käsityöihmisiä ja äitpuoli on. en koe huonommuutta asiasta vaan se on hienoa kun äitipuoli korjailee lapsen vaatteita. Enhän minä voi olla kaikessa paras, mutta paras äiti olen lapselle aina ja se ei muutu koskaan!