Uskon etta nainen yrittaa mieluiten ystavystya itseaan lihavamman ja rumemman naisen kanssa koska ei koe tata kilpailijakseen. Tama voi joillakin tapahtua vain alitajunnan tasolla

olen nimittäin huomannut, että olen vähän ulkonäkö" rasisti" uusien tuttavuuksien kohdalla. En edes lähde tutustumaan/ystävystymään rumaan ja lihavaan naiseen, mutta usein kauniiden kanssa alan kaveeraamaan herkemmin. Ei varmaan fiksua tämäkään, mutta teoriasi kompastui heti ensimetreillä.

Senhän pitäisi etsiä vielä joku rumempi ja lihavampi!

Mukava ja reilu olen, enkä ole kateellinen oikein kelleen.

Mutta yläasteella olin erään huippukauniin tytön kaveri (rauha hänen sielulleen). Ja olihan se joskus kurjaa, kun kävelimme vaikka kadulla ja kaikkien katseet kääntyivät häneen, minua ei katsonut kukaan... Toisaalta olin ylpeä, että olin hänen ystävänsä. Ja olisin mielelläni yhä. :´(

Olen itse nätti, nuori ja laiha ja monesti joillekin se on liikaa. Mutta ei kaikille, siis ei niille, joilla on sydän paikallaan, koska se ei katso ulkokuorta

Oletko ap mies vai nainen?

oli tuolloin 17-vuotias. Eli aivan liian aikaisin.

Eli en juttele ventovieraille jos ei ole mitään asiaa... Vaan jos on paikka niin todella osaan avata suuni. Olen hymyilevä ja ystävällinen. Empaattinen ihminen.



Oli vastassani kuka tahansa sukupuoleen, ihonväriin tai kansalaisuuteen liittyvästi, en arvioi ihmistä erilailla.



Olen myös kaunis. Hyvät mitat ja kauniit kasvot. Omaan myös kohteliaisuus säännöt. Ehkä jopa liiankin korrekti.



Ystäväni ovat erilaisia. Vartaloiltaan. Vaan jokaisella on jotain samaa sisällään kuten minulla.



Ap: En yhdy kommenttiisi.

Siis kauniit naiset hakeutuvat muiden kauniiden seuraan, koska ryhmä kauniita ihmisiä huomataan paremmin kuin yksittäinen ihminen.