Kehtaisinko mennä neuvomaan...? Perhekerhossa...
...käy tuore äiti, jolla suloinen vauva. Viime kerralla vauva oli kantoliinassa, mutta kantoliina oli sidottu tosi huonosti; trikoinen liina kulki ohuena nauhana koko sidonnan matkalta, olan yli menevät kankaat olivat ihan äidin kaulan juuressa, ja vauva roikkui jalat suorana aivan kuin rintarepussa, ja ne ohuet kangassoirot nivusissa. Minä käytin kantoliinaa lapsellani koko vauva-ajan, ja oikeat sidonnat tuli tutuiksi, nyt olikin kauhea kiusaus mennä ystävällisesti opastamaan tätä äityliä oikeille raiteille ennen kuin hällä niskat huutaa tuskissaan... Mutta, aletaanko mua sitten pitää besserwisserinä ja toisten asioihin puuttujana? Miten toimisit itse? Tai mitä ajattelisit jos sulle tultaisiin neuvomaan, ja miten asia pitäisi esittää ettet loukkaantuisi?
Kommentit (9)
olkapäiden kohdalta liinan. Puhut iloiseen sävyyn ja samalla autat häntä korjaamaan liinan oikein. Lisäät sitten sopivissa väleissä muut vinkit. Tärkeitä asioita.
ja kerrot olevasi oikein haka niissä, koska olet harjoitellut paljon ja siitä se lähtee....
Meillä oli koliikkivauva, jolla allergiaa. Oli imetysmurheita, rintatulehduksia ja loputonta yövalvomista. Hyvää tarkoittavat kaikenmaailman neuvot veivät uskon omasta äitiysdestä ja luulin jatkuvaa itkua, rintatulehduksia ja valvomista omien kykyjeni puutteeksi ja pidin itseäni aivan onnettomana äitinä. Toisella kerralla olin jo kokeneempi ellen viisaampi enkä antanut toisten kyseenalaistaa äitiyttäni jonninjoutavilla neuvoilla (joista suurimman osan olin kyllä itsekin älynnyt kokeilla ennen neuvon saamista, kuten ota vauva syliin kun se itkee!).
Totta kai ap kannattaa neuvoa liinan sidonnassa, kukaan ei ole seppä syntyissään ja tuosta neuvosta ei kukaan voi loukkaantua, jos asia esitetään kivasti.
Ja 6, ymmärrän traumasi, mutta tässähän on kyse vähän eri jutusta, kuin esim. itkevän vauvan lohduttelusta, lapsen hoidossa kun yleensä on myös persoonallisuusreroja, joista tässä ei ole kyse. Liinan sidonnassa ei ole pers. eroja, se on sidottu oikein, tai väärin.
Kiitän vinkistä ja noudatan jos katson tarpeelliseksi. Ei siinä sen kummempaa.
Aiemmin tulikin jo hyviä ehdotuksia miten käydä asiaan. Esim. keskustelu liinailusta; " Kiva kun liinailua näkee yhä enemmän ja enemmän. Kätevä tapa kantaa lasta..." jne.
Vierailija:
Totta kai ap kannattaa neuvoa liinan sidonnassa, kukaan ei ole seppä syntyissään ja tuosta neuvosta ei kukaan voi loukkaantua, jos asia esitetään kivasti.Ja 6, ymmärrän traumasi, mutta tässähän on kyse vähän eri jutusta, kuin esim. itkevän vauvan lohduttelusta, lapsen hoidossa kun yleensä on myös persoonallisuusreroja, joista tässä ei ole kyse. Liinan sidonnassa ei ole pers. eroja, se on sidottu oikein, tai väärin.
mutta kerro että itse olet liinaillut paljon ja voit näyttää itse hyväksi havaitsemiasi sidonta- ja kantotapoja jos toinen niin haluaa.
Totta ihmeellä saa neuvoa, eihän sitä tarvitse kenenkään kuunnella, jos ei halua! Mä en ymmärrä, miten nykyään on niin hirveää yksityisyyden kunnioitusta, että ei edes apuaan uskalla tarjota, ettei vaan loukkaa! :O
Ymmärrän, ettei kaikkien mummojen neuvoja jaksa kuunnella, koska heidän lapsenhoito-ohjeensa on peräisin jostain ajalta keppi ja kirves, mutta toiselta äidiltä minä ainakin otan mielellään vinkit vastaan. Ja noudatan, jos katson sen omalla kohdallani päteväksi tavaksi toimia.
Ehkä kannattaa esittää asia jotenkin ihan ohimennen, tyyliin " tosi kiva liina sulla, ehkä kannattaisi levittää sitä enemmän tuolta olkapäiltä tms." .