Normaalia 7v tytön köytöstä? Hermot menee.
Itkee herkästi, yrittää kaikin tavoin lopettaa/estää mahdollisen riidan äidin ja isän välillä, tai vanhempien ja isoveljen välillä. Siis ryhtyy noissa tilanteissa sovittelijaksi, hakee veljelleen vaikka mukin vettä jos siitä asiasta on äitymästä riita.
Kavereiden kesken varsin nirso, haluaa aina leikkiä itse määräämää leikkiä, loukkaantuu herkästi.
Mököttää usein ihan hölmöistä asioista, kuten kun menimme koiranäyttelyyn ja muka KAIKKI koirat oli poikia kun hän tykkää vain tyttökoirista, vaikka oikeasti vähintään puolet oli tyttöjä.
Olenko kasvattanut varsinaisen nirppanokan? Vai onko muillakin ekaluokkalaisilla tällanen vaihe? Aiemmin tyttö on ollut ihan " normaali" ;).
Kommentit (5)
Ja mitä sieltä suusta pääsee suuttuessa? Puhutaanko riidoista jälkeenpäin vai jääkö tyttöä vaivaamaan ilkeydet joita ei varmaan oikeasti tarkoiteta..
Totta on että olen varsin leiskuva luonne kuten isovelikin. Ehkä tyttöä kuitenkin ahdistaa nuo riidat vaikka itsestäni ne ovat täysin vaarattomia.
t. ap
jotenkin ongelmallinen. Noi riidat kotitöistä vahvistavat käsitystäni tässä aiheessa.
7-v on siinä iässä, jossa sukupuoli-identiteettiä haetaan aika vahvasti. Ei siis seksuaalista (pelkästään) vaan ihan sitä, mitä on olla nainen/mies, jne.
Olen ihmetellyt miksi tytöllä on niin valtava " inho" poikia kohtaan, siis ei niinkään isäänsä, isoveljeä eikä varsinkaan pikkuvelivauvaa kohtaan vaan eläin-poikiin. Asia on lähinnä huvittanut aiemmin mutta nyt tuolla koiranäyttelyssä meinas palaa hihat kun tyttö kieltäytyi katsomastakaan poikakoiria, kädet puuskassa valitti. =/
Totta on että minä suuttuessani nostan itseni marttyyriksi joka tekee aina kaikki kotityöt kun iskä vaan makaa sohvalla mutta asia on näin?
Tietenkin asiat pitäis puhua vaikka kahden kesken.
Eikä edes mitään mainitsemisen arvoista, toisilla on kuule ihan oikeita ongelmia :D