Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka kasvaneet sijaisperheessä tai jotka ette ole väleissä vanhempiinne.
03.04.2007 |
Miten olette kertoneet omille lapsille omasta lapsuudesta tai siitä, miksi ette tapaa omia vanhempia eli mummoa ja ukkia?
Itse en ole ollut moneen vuoteen yhteydessä äitiini ja osaan sisaruksistani. Ja nyt on alkanut tyttö kyselemään kaikkea lapsuuteni juttuja. En oikein tiedä mitä vastaisin, kun en haluaisi alkaa moittimaan ketään. Harmittaa kauheesti, kun miehen suku on läheisissä tekemisissä keskenään ja lapset tuntee serkkunsakin vain siltä puolelta, minun suvusta eivät ole ketään tavanneet.
Kommentit (7)
Ap tiedän tunteen,mut oon kertonut niitä faktoja mitä lapsille pystyy-eivät kyl hirveästi oo kysellytkään-Mut just kaikki huumeriippuvuudet ym oon kertonut isommille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarkoita, etteikö ne biovanhemmat olisi sittemmin voineet ryhdistäytyä. Eli yritinpä nyt vaan kysyä, olisiko mahdollista saada jonkinlaisia välejä aikaan - jos siis siinä esteenä ei muuta ole kuin lapsuudentraumat ja tilanne on rauhoittunut.
2, sijais- ja adoptioäiti
että ap:n tapauksessa näin on? Ei hän minusta niin sanonut.
Voihan siitä tilanteesta jutella ensin vaikka sosiaaliviranomaisten kanssa ja kuulostella, mikä bioperheen tilanne on.
2
Miehen isä on kuollut ja isän puolen suku ei ole koskaan ollut läheinen. Miehen äidin puolen suvun kanssa oltiin tekemisissä vielä muutama kuukausi sitten, mutta anopin tahdosta yhteys katkesi. Kun emme tehneet aina mieliksi joka asiassa emmekä hyväksyneet selän takana haukkumista niin valitsi ettei halua olla tekemisissä. Tai ilmoitti että harkitsee haluaako olla. Mieheni ilmoitti ettei tarvitse harkita vaan voidaan lopettaa yhteydenpito ilman harkinta-aikaa. Ja hyvä niin!! parisuhde on pysynyt onnellisempana ilman jatkuvaa nälvimisten ym. kuuntelua.
Meillä lapset on pieni, isompi 3v. ja pienempi 7kk. Anoppi on nähnyt nuorinta kerran. Yhdessä vaiheessa oli vuosi ettei nähnyt esikoista ollenkaan.
Ei tyttö osaa kysellä heistä mitään vaikka jotain muistaakin. Enemmän on muistellu isän enoja ja mummia. Heihinkään ei olla enää yhteydessä (tai he eivät ole meihin) johtuen välien rikkoutumisesta miehen äidin kanssa.
On tyttö jo kysellyt että miks sillä ja sillä kaverilla on kaks mummia ja pappaa ja hällä ei ole. Olen selittänyt että hänelläkin on mutta emme voi tavata koska mummi ei halua. Ja että se johtuu mummista eikä lapsesta. Ja sitten papasta olen sanonut niin kuin se on, että hän on kuollut.
Onneksi minun suku on tiivis ja läheinen. Minun tätiä ja hänen miestään kutsuu X-mummiksi ja X-papaksi koska ovat hänen pikkuserkkunsa isovanhemmat. Tykkää heistä tosi kovasti. Lisäksi on varamummi ja varavaari:)
oo hajuakaan millasia juttuja siellä taustalla voi olla-Niin toi " aikuisten" ei sillon paljon auta-Mut toivottavasti ap:llä tilanne eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että niiltä a) biovanhemmilta voi ehkä odottaa jo toisenlaista " aikuisempaa" käytöstä, jos oma tilanne on parantunut - jos vaikka ovat parempia isovanhempia (edes muodollisesti) kuin mitä ovat olleet vanhempia ja b) se että sen tekee lapsensa takia, auttaa ap:tä suhtautumaan asiaan viileämmin ja " aikuisemmin" kun ei enää itse ole siinä lapsen asemassa, vaan aikuisena liikkeellä.
2
aikuisensivistyneesti jonkinlaiset välit uudelleen, lapsen takia?