Miksi helsinkiläiset puhuvat niin kummallisesti, luonnottomalla äänellä? Muotijuttu? ev

Stokkan ja aseman.

ajatusmaailma ja elinympäristö. Sitä kutsutaan myös junttiudeksi.

tuskin asuvat Stockmannilla tai asemalla... Vaikea välillä keskittyä asiaan, kun kuuntelee sitä ihme honotusta ja suhinaa. Jos on vähäkin väsy, alkaa aivan pirusti naurattamaan.



ap

Pakko vain purkaa tämä asia jossain (eli täällä). Eli helsinkiläiset: PUHUKAA NORMAALISTI, KUULOSTATTE NAURETTAVILTA. Kiitos, jo helpotti.



ap

otatko vastaan sosiaalipummeja, nuorisoa vai ketä.

puhutaan kummallisesti. Mitä suhinaa???

Kerros nyt miten oikeasti pitäisi puhua että se tyydyttäisi maalaisia?

enkä aio mennä terapeutille vaikka miten suhisisin! Jos jotain ärsyttää mun puhetyyli niin se on hänen ongelmansa.



Stadilaiset on tottuneet näkemään ja kuulemaan erilaisia ihmisiä, joten heille ei tule järkytyksenä että muut puhuvat vähän eri tavalla kuin itse. Mutta ei sitä voi tietty ymmärtää jos on koko ikänsä asunut jossain pikku kylässä.

raahaavat perseensä lähiöpubiin ja ovat koulutukseltaan rimaa hipoen peruskoulun käynteitä. Maalla asuu nykyisin vain hyvin toimeentulevia.

asuu tutkimusten mukaan tosi hyväosaista porukkaa :D

ja se huvittaa ja ihmetyttää meitä muualla asuvia suomalaisia. Mutta naurettavaa on helsinkiläisen suusta arvostella muualla asuvia " pikkukyläläisiksi" . Joo joo, diipadaa... hohoijaa.

Tosin trendipelleillä se on vaikea käsittää.

Jos olisin yhtä kapeakatseinen kuin ap, voisin väittää, etteivät maalaiset osaa kirjoittaa. Mutta onneksi en ole enkä siksi väitä.



Jostain kumman syystä maalaisille helsinkiläiset ovat paljon suurempi ongelma kuin helsinkiläisille maalaiset. Se kertoo enemmän maalaisista kuin helsinkiläisistä.



Ihanaa asua kaupungissa, johon mahtuu kaikenkarvaista väkeä murteineen, vaatteineen ja tapoineen.

Mä voin ihan rehellistesti sanoa, että koko elämäni ajan olen kuullut tätä skeidaa aina kun meen landelle. aina löytyy joku valopää joka selittää ja selittää ja selittää kuin nolla mesta stadi on ja kuka siellä voi asua ja ei oo luontoo ja ihmisillä kauhee kiire ja savuakin ilmassa ja puhekin on ihan outoa.



KÄykö koskaan mielessä ett niin on kuulkaa mun korvaani se teidänkin puhe erilaista ku omani. Mutta en valita, musat on ahuskaa ett ihmiset puhuu erilailla eripuolella Suomea. Mä pysty myös näkemään miks te asutte siellä missä asutte. Ne on kivoja mestoja ja teill on suku siellä tai duuni tai kavreita.



Mull on hima täällä, mun sukulaiset on täällä ja mun luonto on täällä, mun uimaranta ja mun metsä ja mun venepaikka.

tarkoita vielä mitään. Hiljainen kaupunki verrattuna vähän isompiin kaupunkeihin...eikä edes mitenkään erikoisen kansainvälinen.

Sivistys ei Suomessa ole paikkakunnasta kiinni. Joillakin on varaa valita asuinpaikkansa...

Ed dzää varmaang turuust oo?

jotka sinne on painuneet ' paremman elämän toivossa' . Joillakin on varaa luoda uraa ihan missä vain.

Kuusamo

Papapapapaapapa

papapapapapaa

papapapaaaaa

Kuusamo

papapapapaapaaaaaaaa

Paapapaapapapapapaaa.



Helsinki.

Savuinen, sumuinen kaupunki.

Ihmiset ei tunne edes naapuriaan.

Kaikilla on kiire,

harva täällä hymyilee.

Näkymättömät laudat nykivät ja repivät sätkynukkeja,

jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa.

Kaikilla on kiire ei minnekkään.



Kuusamo

Nyt kutsuu mua Kuusamo.

Metsän näen jämäkän,

ja vaaran sinertävän.

Kuusamo,

Nyt kutsuu mua kuusamo.

Sieltä vaan mä rauhani saan.



Kuusamo...

Helsingissä ei asu enää helsinkiläisiä.

On vain joukko yksinäisiä, ja heitä on monta,

liian monta.

En tahtoisi olla yksi heistä.

Tahdon olla vapaa, ja hengittää havun tuoksua.

Täällä olen kuin vanki,

lähden Kuusamoon.



Kuusamo,

nyt kutsuu mua Kuusamo.

Metsän näen jämäkän,

ja vaaran sinertävän.

Kuusamo,

nyt kutsuu mua kuusamo.

Sieltä vaan

mä rauhani saan.



Kaukana,

on mennyt onni kaukana.

Mielenrauhan menetin,

mut sen kai saan takaisin.

Ainoa,

lie paikka vailla vainoa.

Korpimaa,

se kanssani jaa...



kuusamo

nyt kutsuu mua kuusamo...

Voiks tohon enää lisätä? Samat virret, vuodesta toiseen.

pyörähtää. Mutta ei sinne asumaan viitsi jäädä. Helsingin kautta on ihan kiva koukata vähän etelämmäs...

Tämä säe on niin klassikko. Vedetään se aina oikein tunteella bileissä.



Helsinki.

Savuinen, sumuinen kaupunki.

Ihmiset ei tunne edes naapuriaan.

Kaikilla on kiire,

harva täällä hymyilee.

Näkymättömät laudat nykivät ja repivät sätkynukkeja,

jotka poukkoilevat kuin saaliskalat sumpussa.

Kaikilla on kiire ei minnekkään.



Aika lähelle kliseisyyden korkein aste ja huipentuma, vieä kun laulaja on Danny.