se taitaa nyt olla eron paikka=( Kuinkahan selviän kolmen pienen lapsen kanssa yksin??? =(

nyt oon kuitenkin ihan hukassa enkä tiedä mitä tekis, muuta kun itken. ap

Ellet sitten ole alistuva nössö, joka katsoo läpi sormien vaikkapa miehen juopottelua, pettämistä, hakkaamista...

On asioita, joita ei todellakaan pidä antaa anteeksi tai yrittää parantaa ' keskustelemalla' . Mies pihalle vaan.

Mutta voin olla kannustava, miehestäni välittävä ja kiinnostunut vaimo, enkä plösähtänyt, nalkuttava ämmä.

Vierailija:

Ellet sitten ole alistuva nössö, joka katsoo läpi sormien vaikkapa miehen juopottelua, pettämistä, hakkaamista...

Sitäpaitsi olen 99,9% varma, ettei se jää tähän yhteen kertaan.

Ero on aina vaikea, mutta kyllä siitä selviää! Itse jäin yksinhuoltajaksi kun lapset olivat 3v3kk, 1v2kk ja olin raskaana rv 13. Kaikesta selviää.

Jos miehellä on väkivaltaisia taipumuksia, siinä ei paljon vaimon hehkeä ulkonäkö ja nalkuttamattomuus auta.

Ystäväni elää väkivaltaisessa liitossa, ja on aurinkoisin tuntemani ihminen. Loistava kokki, koti on aina tiptop siisti, ei nalkuta miehelleen. On hoikka ja hyvännäköinen, kehuu ja kannustaa miestään. Yrittää kaikkensa, silti saa turpiinsa 5-10 kertaa vuodessa. Toivon hänelle rohkeutta jättää miehensä.

Vierailija:

Mutta voin olla kannustava, miehestäni välittävä ja kiinnostunut vaimo, enkä plösähtänyt, nalkuttava ämmä.

Vierailija:

Ellet sitten ole alistuva nössö, joka katsoo läpi sormien vaikkapa miehen juopottelua, pettämistä, hakkaamista...

En siis ole mikään hihhuli, mutta tuota asiaa voi olla vaikea selvittää kaksin kunnolla. Lisäksi harkitsisin hetkeksi miehen rauhoittumista vaikka omien vanhempiensa luona tms. Saisitte miettiä asiaa. Älä kuitenkaan passita miestä esim. kaverin luo - siellä alkaa vaan turhat uhoamiset ja juonimiset. Tsemppiä! Kyllä teidän kannattaa tuo yrittää selvittää.

Vierailija:

Mutta voin olla kannustava, miehestäni välittävä ja kiinnostunut vaimo, enkä plösähtänyt, nalkuttava ämmä.

Vierailija:

Ellet sitten ole alistuva nössö, joka katsoo läpi sormien vaikkapa miehen juopottelua, pettämistä, hakkaamista...

ja ehdotan vanhempiensa luo menemistä. pakko tässä on kummanki rauhottua ja meittiä miks tuommonen tapahtu ja miten tästä eteenpäin. Mutta tohtiiko luottaa ettei enää tapahdu?? suuri kysymys ja ihan tulee pää kipeäks ku alkaa miettiin..empä ois uskonut että omassa liitossani joudun tälläistä kokemaan. ap

se on sinulle hyvä tehokeino

Kamalaa olisi, jos mies olisi minut sen takia jättänyt. En halua puolustella miestäsi ja tiedän, että väkivaltaa ei pidä hyväksyä, mutta olen itse aggressiivinen ja olen tehnyt todella töitä itseni kanssa, ettei koskaan enää kävisi niin. jos miehesi itse tajuaa tilanteen, niin antaisin kyllä toisen mahdollisuuden.

mies pomppas pystyyn ja alko huutamaan että mitä helvettiä sä hommaat,rääpi ensin naamaa ja sitte tarras hiuksiin kiinni =( ap

minä en hyväksyisi ei sisäsiistiä miestä

ja kerro että sinut on pahoinpidelty ja haluat tutkimuksiin

kovasti nuori tai alkoholisti. Suurin osa suomalaisista perheenisistä ei koskaan ole niin kännissä, että kusisi sänkyyn, usko tai älä.

Yksi tuttu kertoi että oli nähnyt unta menevänsä vessaan ja oikein tunsi vessanpönton reunan peffansa alla ja antoi menemään. Heräsi märkyyteen ja hävetti kovasti.



Juttele asiasta miehen kanssa, kuulostaa että oli jotenkin puoliunessa ja siksi tuli niin primitiivi reaktio.



Yksi nainen keskustelupalstalla oli lyönyt lastaan unessa, kun oli luullut häntä käärmeeksi.



Minut kerran naapuri säikäytti ihan vaan tulemalla ulos yhtäaikaa. Olin vissiin niin ajatuksissani ja säpsähdin ja mutisin hänelle " haista vittu" . En normaalisti kiroile enkä KOSKAAN ole noin reagoinut. Pyysin heti kovasti anteeksi ja hävettää vieläkin.



keskustelkaa!

Ja jos joku muhun kajoaa, kertoisin kaikille, ilmoittaisin poliisille ja ottaisin eron. Ja pärjäisin varmasti oikein hyvin.

porvoossako asut??



en usko..

Ja 32 totta joka sana, en todellakaan tiedä miksi noin reagoin?

" Ap, mies pihalle ja heti. Ei tuollainen asia parane juttelemalla, anteeksiantamalla tai suhdetta hoitamalla!"





kylläpä saattaa parantua. Meillä mies halusi muuttua ja lopettaa käsiksi käymiset. Jo monta vuotta ilman väkivaltaa. Ja olen todella iloinen että en sillon lähtenyt lätkimään kun oli kaikista vaikeinta (väkivaltaa). Mutta tietysti jos mies ei TOSISSAAN halua tehdä työtä sen eteen niin asia on toinen.



-Yks selviytymistarina-