Kyselen elämäänsä tyytyväisiltä ihmisiltä:

Joskus tulee ahdistus jostain ihan pikkujutuista kuten sotkuista kotona, ja sitten vaan pitää siivota.

Joskus on ahdistunut ja masentunut olo tuntemattomasta syystä ja siihen auttaa ulos meneminen. Kävelylenkki tai vierailu sukulaisilla.

Jos on kurja ja surumielinen olo, niin voi katsoa jotain mukavaa ohjelmaa, lukea hyvää kirjaa tai jutella täällä AV:lla ja hankkia vertaistukea. Tai nähdä ystäviä.

Jos tuntuu että seinät kaatuvat päälle täytyy lähteä ulos.

Jos mies ärsyttää niin täytyy olla erillään ja touhuta omia.

Jos tulevaisuus tuntuu toivottomalta täytyy olal ajattelematta sitä silloin ja odottaa parempaa ja energisempää huomista jolloin kaikki taas näyttää paremmalta.

Ihan normaalia.

joka hiertää. Mies on aina omissa menoissaan ja tuntuu että minulla ei ole mitään omaa elämää. Molemmat käydään töissä, mutta illat on jaettu niin että minä hoidan lasta ja mies on missä on. Olisipa ihanaa päästä vaikka muutamaksi tunniksi kaupungille shoppaamaan...



ap

Ensinnäkin riippuen vähän niistä tuntemuksista. Joskus olo on sellainen, että on oltava enemmän muiden ihmisten kanssa. Silloin menen sukuloimaan tai muuten kylään jonkun luo tai pyydän ystävän meille yökylään. Baarireissuja en harrasta.



Joskus masis johtuu liiasta stressistä. Silloin laitan puhelin äänettömälle, teen vain pakolliset asiat, suljen silmäni villakoirilta kotona, herkuttelen ja hellin itseäni mm. jalkakylvyin ja kasvonaamioin, luen hyviä kirjoja tms.

Se ei ole varmastikaan mahdotonta. Mieheltä voi vaatia kotonaoloa, jos hän itsekin saa menoissaan olla vapaasti.

Jos mies ei suostu jäämään kotiin tai se järjestely aiheuttaisi vaan lisää stressiä, niin ulkopuolinen hoitaja kotiin illaksi!

Isovanhempi tai sukulainen, tuttava tai muu!

Jos oikeasti masentaa niin ei saa jäädä masentumaan!

Toivottavasti miehesi malttaisi ilman tappeluita jäädä kotiin, että pääset ulos. Se on hänenkin velvollisuutensa joskus!

-3