Voiko uhmaikä ilmetä näin vai onko tuo lapsi jotenkin " sairas" ?
eli meillä on pian 4v täyttävä lapsi jonka nukkumaan meno on ollut suoranaista helvettiä noin viikon ajan. Kaikki rutiinit ja kaikki kuten ennenkin eli pesut, iltapalat, halaamiset ja unilaulu ja isän lukemana iltasatu mutta sitten se alkaa. Mieletön jankkaaminen ja karjuminen kuinka isin pitää halata hänen pikkunalleaan vaikka sitä on jo halattu.
Lapsi ei ota kuuleviin korviinsa toteamaa että halattu on ja vaikka hänen nenänsä edessä sen tekisi niin hän vain mölyää kuinka isin pitää nallea halata. Itkee ja huutaa ihan hysteerisena,potkii sänkyään ja suoraan sanottuna olemme ruvenneet miettimään että onko tuo enää edes normaalia? hällä on muutenkin tapana saada hepulikohtauksia ja hermostua ties mistä ja ties milloin eli ei tosiaankaan ole mikään helppo luonne mutta tää on jo jotain kamalaa:-(
Kommentit (2)
Ok, jyrkkä omaehtoisuus ja hepulit ovat aika monenkin neurologisen häiriön oireita. Mm. autismi voi lievimmillään ilmetä mm. tuollaisena hepulointina: lapsi hermostuu, kun asiat eivät suju juuri siten, kun hän omalla logiikallaan haluaa. MUTTA olennaista on, että noihin neurologisiin juttuihin liittyy NIIN paljon muutakin, ei pelkästään tuollaista omaehtoisuutta.
Joten rauhoituhan nyt. Kyse on jostakin kehitysvaiheesta, joka menee aikanaan ohitse. Pitkää pinnaa vain! Halatkaa sitä nallea uudestaan, se ei kauaa vie eikä kamalasti rasita. Ja sitten päättäväisesti yritätte pitää kiinni noista rutiineista.
Meillä on ainakin ollut lapsilla aina välillä kausia, jolloin nukuttaminen on ollut vaikeampaa. Aina niistä pääsee kuitenkin ylitse.
Voisitte kokeilla sitä, että vähennätte iltavirikkeitä, varsinkin juuri ennen nukkumaanmenoa. Ei riehuntaleikkejä, ei tv:n katselua juuri ennen maatemenoa. Rauhottaa sitä mieltä, joka muuten herkästi käy vähän ylikierroksilla.
nukkumaan menoa. meillä sama juttu menossa ja mielikuvitus ja möröt syynä : )