Joonas & Ruben - ohjelmassa myymälävaras Olli Saarela

Vierailija:

Kaikki nämä toki olemme jälkeen päin käyneet maksamassa, naama punaisina. Mutta toisinaan sitä on vähän ajatuksissaan.

Varkaat ovat sitten asia erikseen.

Juu, kyllä olen saanut kuulla, että olen yksinkertainen tai muuten vain tollo, kun esim. jaksan nähdä Tanja Saarelan viehättävänä. Luulen, että aika monelta jää huomaamatta hänen huumorintajunsa ja pilke silmäkulmassa!



Mitä turvallisuuteen tulee, niin Suomessa minulla on keskimäärin turvattomampi olo kuin nykyisessä asuinpaikassani. Ihmiset ovat Suomessa hurjan agressiiivisia ja päissään tosi arvaamattomia. Nykyisessä paikassamme en ole nähnyt kuin kerran ihmisen ympäripäissään, täällä sitä pidetään moukkamaisena. Hauskaa kyllä on, mutta ei tarvitse itseään juoda umpitunneliin.

jos olet koskaan törmännyt proffatyyppiseen henkilöön, niin tiedät että unohtaisivat vaikka päänsä fillarin tarakalle jos ei olisi niin tukevasti kiinni.



Yksi proffatuttuni oli juuri tällainen: unohti lapset autoon toiselle paikka kunnalle ja tuli itse bussilla himaan, unohti ostoksensa lähes poikkeuksetta fillarin tarakalle, pukeutui aina vähän sinne päin... Siis unohti lähes kaiken ja koko ajan! Toisaalta oli ja on työssään turkasen pätevä. Oli vain miehelleen aikamoinen rasite, kun aina piti muistuttaa kaikesta.

mutta ei ole kyllä vielä tähän päivään mennessä sitä tästä jääkuningattaresta löytynyt.

Vierailija:

Juu, kyllä olen saanut kuulla, että olen yksinkertainen tai muuten vain tollo, kun esim. jaksan nähdä Tanja Saarelan viehättävänä. Luulen, että aika monelta jää huomaamatta hänen huumorintajunsa ja pilke silmäkulmassa!

esim. että kokoonnumme sanan ääreen. Puhe oli silloin Heinäluomasta. Tai että nyt tämän uusimman jutun yhteydessä maininnat Ollin oppivuosista ja personal traineristä shoppaamiseen.



Hänen huumorinsa on vähän kuivaa, mutta minusta tavattoman hupaisaa.



Jäisestä ulkomuodosta sen verran, että nainenhan näyttää lähes aristokraatilta. Sellainen sanonta on, että kylmät kädet, lämmin sydän. Luulen, että pätee usein myös ihmisiin, jotka näyttävät vähän hyisiltä.

muistuttamaan itseäni siitä, kuinka viisaita päätöksiä aikanaan tein. Joskus kyllä löytyy keskustelijoita, jotka juttelevat rakentavasti, ovat eri mieltä, perustelevat kantansa ja ovat fiksuja ja filmaattisia toisia loukkaamatta.



Ihan muutamassa hassussa vuodessa tämän palstan taso on mennyt ihan ala-arvoiseksi ja ihmiset haistattelevat ym. ihan estoitta. Heijastaa kai yhteiskuntaa ja sen arvoja muutenkin.



Kyllä tästä hupia on ulkomailla asuvallekin.

sellaiset ovat yleensä äärimmäisen hajamielisiä. Mun miehestä on taiteellisuus kaukana, mutta silti se unohtaa aina ja kaiken!!!

Usein ollan menossa kauppaan, niin se unohtaa mennä sinne...ajelee vaan ohitse liittymistä ja muistaa ties koska minne piti mennä (olen testannut, etten sano mitään...)



Minäkin olen unohtanut maksaa tavaroita, mutta en pidä silti itseäni mitenkään epänormaalina.

Suomen laki ei tunne tälläistä syytä varastamiselle. Se että kyseinen henkilö on julkisuuden henkilö, ei tee hänestä sen kummempaa lain edessä. Varkaus on varkaus ja varas on varas.

Hups, mieheni kantoi sohvaryhmän kassan ohi " ihan vaan vahingossa" ...

Jaksaa ihmetyttää tämä Olli Saarelan ja ministeri Saarelan mollaaminen. Minusta ovat upea pari! Itselläni ei olis mitään sitä vastaan, että näyttäisin samalta kuin Tanja Saarela ja olisin kulttuuriministeri. Miehensä on tavattoman tyylikäs, ammattitaitoinen mies! Kerrassaan upea pari. Vaan taitaa olla liian upea sinne Suomen perukoille. Eihän tällaisia ihmisiä voi kuin kadehtia ja panetella selän takana. Ja mikä vahingonilo, jos toiselle sattuu moka!



Siksi sieltä Suomesta lähdinkin pois. Ahdistaa pikkumaisuus ja ahdasmielisyys.



Muuten, ne Anttilat joissa olen käynyt ovat juuri sellaisia, että kaupasta voisi kävellä ulos tuote käsissään, kun yrittää löytää kassan. Kuka on keksinyt, että kassat pitää tunkea jonnekin seinien vierille niin, että niitä ei edes huomaa? Ja kauppa tuntuu vain jatkuvan, vaikka siis itse asiassa siirrytäänkin jo ostarin käytäville.

Vierailija:

Muuten, ne Anttilat joissa olen käynyt ovat juuri sellaisia, että kaupasta voisi kävellä ulos tuote käsissään, kun yrittää löytää kassan. Kuka on keksinyt, että kassat pitää tunkea jonnekin seinien vierille niin, että niitä ei edes huomaa? Ja kauppa tuntuu vain jatkuvan, vaikka siis itse asiassa siirrytäänkin jo ostarin käytäville.

Sama mies on tiettävästi kahdesti " unohtanut" maksaa bensansa, joten alkaa tuntumaan, että tämä " unohtelu" on tapa josta on nyt nämä kolme kertaa narahtanut. Ties kuinka paljon vastaavia " unohduksia" onkaan sattunut..

Itse en pidä Saarelaa kauniina, Olli Saarela on vähemmän komea minun silmiini.



Kauneus on katsojan silmässä, asui missä maassa tahansa.

Oma mieheni on unohtanut kerran maksaa lehden ja toisen kerran unohtui bensiksen maksu. Oli molemmilla kerroilla lehdessä ja lähti ajatuksissaan vaan jatkamaan matkaa.



Itse unohdin kerran postissa maksaa postikortin, jonka otin heidän hyllystään.



Kaikki nämä toki olemme jälkeen päin käyneet maksamassa, naama punaisina. Mutta toisinaan sitä on vähän ajatuksissaan.



Varkaat ovat sitten asia erikseen.

Huomasin kuitenkin, että minusta tuli paljon tyytyväisempi sekä itseeni että muihin ihmisiin, kun pääsin eroon suomalaisesta kyttäysmenttaliteetistä. Alkoi näkyä kauneutta sielläkin, mille ennen nyrpistelin nenääni ympäristön mallien mukaan. Mikään ei ole kyllä niin ankea kuin suomalainen itseensä ja elämäänsä kyllästynyt ihminen. Mikään ei ole hyvin, missään ei ole kauneutta. Suomessa vaikuttaakseen älyköltä pitää epäillän kaikkien vaikuttimia, kaikissa asioissa.

Jos asiat on hyvin, olen tyytyväinen elämääni, näen jokaisessa ihmisessä jotain hyvää, olen heti se vähän tyhmemmän puoleinen nainen, en tajua oikeastaan mistään mitään.



Tai sitten olen tekopyhä, ei kukaan voi olla noin iloinen ja kiitollinen ihminen, eihän?



Minä olen ainakin ylpeä suomalainen, kauniissa ja turvallisessa kotimaassamme :)



t:9