Voi itku, taas sama juttu!

Mieheni suku ei ole vaivautunut lapsemme synttäreille kuin kerran viiden vuoden aikana, vaikka tyttö aina heidät vartavasten kutsuu ja innolla odottaa. Lahjan ovat aina toimittaneet, mutta taas kerran kävi samoin kuin aikaisemminkin: kaikki lahjat ovat joko liian pientä tai todella reilusti liian suurta vaatetta (alesta halvalla totta kai), rikkinäistä lelua tai kirjaa, jonka tietävät lapsella jo olevan.



Kiva nyt taas katsoa lapsen pettymysta... =(



Argh, oli vain pakko saada purkautua, kiitos!