Tyttöjen " mun kaa" " älä leiki ton kaa" jutut

ei lapsi välttämättä tiedosta loukanneensa jotakuta, vaikka surulliseltahan tuo kuulostaa :(

ja jatkuu sitten luontevasti koulussa..



Itse en usko, että tuota ihan joka päiväkodissa katsotaan hyvällä.



Ap

2varata" tätä kolmatta kaveria. Tyttöjä on siis kolme ja jostain syystä tuo yksi tyttö aina varailee tuota toista ja meidän tyttö ei sitten saa tulla leikkiin mukaan. Tämä tyttö on muutenkin kova määräämään kuka saa kenenkin kanssa leikkiä. Olen yrittänyt puuttua tilanteeseen jo kolmen vuoden ajan mutta tytön äidin mielestä ei lapsen tarvitse leikkiä sellaisen kanssa jonka kanssa ei halua leikkiä joten aika huonosti on puuttumisilla ollut tulosta. Sama näyttää nyt jatkuvan eskarissa ja vain laajentuneen kun sieltä tullut uusia tyttöjä porukkaan mukaan eli nyt kaikki varailee toisiaan ja muiden on vaikea päästä leikkiin mukaan. Omalleni olen opettanut että kaikki on otettava mukaan leikkiin joten hän sitten kilttinä huolii kaikki mukaan ja huomaa hetken päästä että on itse tippunut leikistä pois.

hoitaj kertoi kahdenkeskisellä juttutuokiolla että oma lapseni toisen tytön kanssa syrjivät kolmatta tyttöä. Olin kauhuissani ja sanoin, että kai asiaan on puututtu. Arvatkaapa mitä hoitaja vastasi? Ja tämä on aivan totta! Hän sanoi, että pian ryhmään pitäisi tulla uusi tyttö niin tulee sitten tasaparit. Siihen asti x ja b kyllä keksivät keinot, ettei tyttö häiritse heitä!



Eli hänen mielestään on ihan ok, että syrjivät yhtä :(



Älkääkä neuvoko ottamaan johtajaan yhteyttä. Mitä ylemmälle portaalle tässä kaupungissa menisi, sitä tyhmempää porukkaa eikä niitä oikeasti kiinnosta.



Olen kotona joka tarhapäivän jälkeen kysynyt lapselta, että mitäs olet leikkinyt ja aina mainitsen myös tytön jota syrjii ja on pikkuhiljaa alkanut ottaa tätä myös leikkeihin.

...tämä asia jakaa aikuistenkin mielipiteet. Olen kolmen lapsen äiti ja olen aina omilleni opettanut, että ketään ei saa jättää yksin. Kaikkien ei tarvitse leikkiä samassa porukassa, mutta yksinäinen on erittäin fiksua pyytää mukaan. Lapseni ovat sosiaalisia ja heillä on paljon kavereita luonnostaan.



Työssäni päiväkodin erityisryhmässä tähän asiaan tietysti joutuu puuttumaan aika paljon, koska erityislapsilla ei ole välttämättä edes taitoja kaverin hankkimiseen. Noudatan päikyssä samaa periaatetta, että kaikille pitää löytyä kaveri ja niin näyttävät kolleganikin tekevän.



Esikoiseni on 10-vuotias tyttö ja tuon ikäisillä ne kaverit jo valikoituu luonteen, kiinnostuksien yms. perusteella ihan itsestään. Oma tyttareni on ns. kiltti tyttö (ainakin vielä) ja huomaan, että hän välttelee häiriköivien ja kiusaavien tyttöjen seuraa. Siihen en ole puuttunut. Se on ihan tervettä itsesuojeluvaistoa minusta, olivat nämä tytöt sitten yksin tai ei.

ja eräässä ryhmässä oli tälläinen tyttökolmikko, joista kaksi syrji kolmatta, olivat ryhmän ainoat 5v tytöt, muut poikia ja noin 3v tyttöjä. Kysyin vakihoitajilta kuinka he tähän puututvat ja kuinka asia tulisi hoitaa, vastaus oli: " kaikki saavat valita itse leikki-kaverinsa, ketään ei voi pakottaa toisen kaveriksi." Eli hyväksyivät tämän kiusaamisen ts syrjimisen eivätkä olleet edes halukkaita ratkaisemaan asiaa mitenkään... että sillä tavalla! Näin niistä lapsista kasvatetaan kiusaajia!!

Hoitajat eivät ilmeisesti viitsi puuttua, pääsee paljon vähemmällä.



Ja sekin, että lapsi ottaa mukaan muita, mutta jääkin lopulta itse ulkopuolelle.



Niin paljon kirjoitetaan koulu- ja työpaikkakiusaamisesta, eikä tälle lotkauteta korvaakaan! En voi ymmärtää, ei kauhean hyvät eväät tule näille lapsille. kaikkien kotona ei edes näistä tiedetä tai pahimmassa tapauksessa ei välitetä



ap

Hän on ollut aina vähän turhankin innokas tekemään tuttavuutta muiden kanssa ja olen joutunut vähän hillitsemään hänen lähestymisiään.



Olen aina opetannut, että kaikkien kanssa leikitään. Tarhassa tuli kuitenkin vastaan se tilanne, että sillä oli tyttöjä, jotka olivat olleet samassa tarhassa jo usemmankin vuoden ja pareja oli jo ehtinyt muodostua.

Kun tyttäreni yritti päästä leikkeihin mukaan, niin häntä ei tietysti kelpuutettu ja tyttäreni loukkaantui.

Keskustelimme aiheesta tarhassa ja siellä myös sanottiin, että toisten pitää saada leikkiä rauhassa. Toisaalta he ovat kuitenkin sitä mieltä, että ketään ei pidä jättää yksinkään.



En siis ole ihan varma, miten he käytännössä tilanteita hoitavat.



Toisaalta taas ymmärrän, että aina on se joku parempi kaveri ja kaikista ei voi pitää, mutta silti ketään ei pitäisi jättää ulkopuolellekaan.

Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa. Miksi haluaisit lapsesi oppivan aggressiivista käyttäytymistä? Kiusaajista harvoin tulee mitään hyvää.

Kaksi leikkii ja kolmatta pyydetään suoraan poistumaan. Olen puuttunut tilanteeseen selittämällä, että piha-alueet ovat yhteisiä alueita, joilta ketään ei saa ajaa tiehensä leikin varjolla. Leikin on muotouduttava pihalla olijoiden iän ja määrän mukaiseksi.

Naapurin eskarilainen leikki meidän 4-veen kanssa ja kävi kotonammekin leikkimässä ja viime syksynä eskariin mentyään ei enää meidän pojan seura kelpaa yhtään. Tämä tyttö yrittää vielä manipuloida naapuruston pienempiäkin tyttöjä olemaan leikkimättä poikani kanssa:(

Minä en ole mitenkään normaalia poikkeavammin opettanut lapselle käytöstapoja. Huomaan kuitenkin, että esim kerhoon viedessä, meidän tyttö tervehtii kaikkia lapsia nimeltä. Suurin osa lapsista kääntää selkänsä ja eivät sano vastaukseksi mitään.



Seuraavaksi alkoi tytön puheissa olla, ettei hänen kanssa leikitä kerhossa eikä häntä oteta peliin mukaan. Puutuin asiaan ja otin yhteyttä kerhoon. Sieltä sanottiin että ryhmässä on pari vuotta vanhempaa tyttöjä ja he ovat hyviä kavereita keskenään, oletettavasti juuri nämä tytöt eivät hyväksyneet kolmatta leikkiin. Kerhossa kyllä luvattiin seurata tilannetta ja ohjata tyttöä poikien porukkaan :O



En tiedä miten joistain lapsista kasvaakin semmoisia " mölleröitä" , ettei kaikkien kanssa voi leikkiä eikä esim tuollaista asiaa kuin tervehtimistä voi tehdä!



Tiedän kyllä että esim tuttuni kasvattaa lastaan tahallaan kovaksi " että varmasti pärjää maailmassa" . Tähän kuuluu juuri sellainen " minä" -ajattelu, jolloin oma napa on tärkein ja ihan sama miten muiden asiat on. tämä lapsi osaakin olla jo tosi ilkeä ja inhottava toisille.



Vähän harhailevaa tekstiä mutta jospa tässä joku pointti olisi...

tuo on erityisesti tyttöjen tapa, pojilla en ole sitä huomannut. Pojat leikkii laumana. Itse kyllä puutun tuollaiseen ja kehotan ottamaan kaikki mukaan leikkiin. Tiedä sitten onko siitä hyötyä.

Meillä on oman rapun äitien kanssa sovittu sääntö, että se joka ei osaa leikkiä porukassa, tulee porukasta pois. Eli se joka yrittää käyttäytyä toisia syrjivästi ja epäreilusti lähtee omaan kotiin miettimään käytöstään.



Tämä toimii hyvin, ja isot ja pienet leikkivät hienosti sovussa.



Tällä hetkellä rapussa on yksi uusi perhe, jossa lapset yrittävät tuolla keinoin saada kavereita, ja heidän vanhempien kanssa emme ole vielä niin hyvissä väleissä, että asiasta voisi keskustella. Sieltä oma lapsenikin on poiminut tuota tapaa, josta nyt taistelemme eroon.

Henkisesti ainakin. Siis kipeetä touhua tollainen, että lapsi jo pienestä pitäen " sopeutetaan kovaan maailmaan" opettamalla törkeitä tapoja.

Tyttärelläni on kaveri (tyttö), joka myöskin " harrastaa" tätä. Kun joku kolmas kaveri tulee paikalle, tyttö ilmoittaa ykskantaan tyttärelleni " minä en enää ole sun kaveri, leikin X:n kanssa" . Näissä tilanteissa tyttäreni tulee tosi surulliseksi. Molemmat ovat 4 v. Omalle lapselleni olen koettanut teroittaa, että ketään ei saa jättää leikin ulkopuolelle. Toivon, että teroittamiseni on myöskin tehonnut. Tämä tyttäreni kaveri on aika voimakastahtoinen ja yleensä päättää mitä leikitään milloinkin.

Tokihan en tiedä, mitä tapahtuu kun itse en ole näkemässä. Sen olen kuitenkin päättänyt, että ojennan myös muiden lapsia jos näen tällaista tapahtuvan omilleni. Ja totisesti ojennan omiani, jos joskus näen näin käyvän tai kuulen muilta.

sosiaalisten taitojen kehitykseen ja siihen että lapset oppivat käsittelemään pettymyksiä. lapsethan voivat olla tosi julmia toisilleen ja sulkea yhden ulkopuolelle, nälviä vaatteita tms. kurjalta tuntuu vanhempana seurata vierestä, mutta ajattelin että puutun sitten asiaan kun se tuntuu painavan vielä hoitopäivän jälkeenkin kotona, eli nyt aion myös ottaa asian puheeksi hoitajien kanssa minäkin. omalleni olen opettanut että kyllä täytyy pystyä leikkimään kaikkien kanssa ja on typerää jättää muita ulkopuolelle. siksi tämä tuntuukin oudolta hänestä. toki ei ketään voi pakottaa olemaan paras kaveri toisen kanssa, mutta jos tuo syrjintä alkaa olla jatkuvaa on siihen aikuisten puututtava. jotkut sitten valitettavasti jatkavat tätä tapaa koulu- ja työuran läpi....

Pojat leikkivät enemmän laumana. Totta kai aina on poikkeuksiakin.

Sain kuulla hoitajan kanssa keskustelussa oltuani, että oma lapseni toisen tytön kanssa syrjii muita. Hoitaja oikein ylisti tätä toimintatapaa! He saavat olla rauhassa kun tytöt leikkivät kahdestaan eikä tarvitse mitään kolmiodraamoja olla selvittämässä.



Otin yhteyttä päiväkodin johtoon ja sanoin että lastani ei noin kasvateta. Siinä paikassa ilmeisesti kasvatetaan, sillä kasvatus ei muuttunut mihinkään. Irtisanoin koko paikan heti kun jäin työttömäksi. Ollaan oltu jo 4 kk kotosalla ja vasta nyt alkaa ne päiväkodissa opetetut kamalat piirteet loppua. Onneksi ei tarvitse esikoista enää päiväkotiin viedäkään vaan saa olla kotona kunnes alkaa eskari ja koulu.