Isoäiti viety terveyskeskuksen, ei ehkä palaa enää pois.

Välimatkaa 750 km, mulla pienet lapset ja työtä. Mieskin töissä. menisin jos olisi mahdollista.

Millaiset kukat olisivat sopivia? Tuoksua EI saa olla yhtään.



ap

Ja kirjoita niihin jotain sellaista, mitä haluaisin sanoa, jos pääsisit käymään tai voisit soittaa. Jotain aitoa ja lämmintä. Voimia!

Isoäiti ei jaksa lapsia, on itse sanonut niin. mahdotonta lähteä ajamaan yksin 750 km:n päähän, varsinkin kun pitää etsiä lapsenvahti, koska mies töissä.



ap

Kukkia ei jokaiselle osastolle voi viedä, astmaa yms.



Äitisi tai isäsi ilmeisesti käy joten heidän välityksellään viesti mennee perille. Halutessasi kirjoita sähköpostia jonka vanhempasi tulostaa ja lukee mummillesi.

matkustin 600 km kstsomaan mummua. Olin kans ihan varma, että ei enää nähdä, mutta niinpä vaan mummu toipui ja porskuttaa kotona 88v mittarissa. (tuolla minun vierailulla ei siis varmaan mitään vaikutusta toipumiseen, ei sitä muistakaan). Ymmärrän että sun on vaikea lähteä lasten kanssa. Lähetä kortti, voit myös soittaa hoitajille ja kertoa terveiset. Voimia.

Olisihan tuo tärkeä asia!

soitat osastolle ja pyydät välittämään terveiset, tai voiko joku sukulainen välittää? voisi myös viedä teidän puolestanne esim. suklaarasian tai hedelmiä (jos niitä voi syödä)?

Ukkini on sairaalassa, juuri todettu aika lailla levinnyt syöpä ja muutenkin on kunto ilmeisen heikko (ikää 81 v.). :( Ajomatkaa olisi 12 tuntia, joten ihan noin vain ei voi valitettavasti lähteä.



Äitini onneksi on menossa sinne, joten hän saa tomia viestin viejänä. Minusta lasten piirustukset, kortti tms. olisivat hyvä tapa muistaa, jos ei muuten onnistu.

Lähde sinne lastesi kanssa ja järjestä niin, että muita sukulaisiasi on lähettyvillä ja vahtivat lapsiasi, kun olet esim 2 tuntia isoäitisi kanssa.

En ymmärrä. Vai huutaako ne sun muksus kokoajan?



Luulis että isovanhemmat juuri haluavat nähdä lastenlapsia/lastenlastenlapsia. Ei kai sun tarvi kauaa olla niiden kanssa siellä huonessa.



Minun mummonikin tykkää että käyn välillä näyttämässä omiakin lapsia. Sitten jos meinaa lapset hermostua niin lähdetään pois.

tosi raskas, sitten vielä 1500 km ajoa ja lasten järkytys.

Vaikka kuinka rakastaisi lapsia, niin huonossa olotilassa ei välttämättä halua tavata lapsia. Ei ilmeisesti jaksa sillä hetkellä sitä olotilaa, jossa ollaan lasten kanssa. Mun äitini rakastaa yli kaiken lastamme, mutta kun menin nelikuisen kanssa häntä sairaalaan katsomaan, niin soimasi, kun sinne lapsen vein. Hän selvisi aivoinfarktista siellä. Lapseni ei itkenyt yhtään siellä ja on yleensäkin erittäin rauhallinen, mutta jotenkin vaan hänestä lapsen tuominen sinne ei sopinut. Rasitti jotenkin liikaa. Ymmärrän siis mummoasi.

Olen au-lapsi, ja ainoastaan mummo on pitänyt yhteyttä, vähän tosin hänkin. kaikki sukulaiseni ovat joko kuolleet tai emme ole väleissä. Ehkä lähetän lähetin viemään kukkia, jonkun hengellisen runon kera..



ap

auttaa, jos hän vain on sellaisessa kunnossa, että ymmärtää. Itselleni oli tärkeää nähdä mummi vielä viimeisen kerran, tosin mummi asui naapurikaupungissa. Jaksamista sinulle.

hengellinen runo on tyhjää parempi, mutta jos mummosi on noin läheinen, ainoa sukulaisesi, johon pidät yhteyttä, niin yritä nyt ihmeessä jollain konstilla mennä. Miehesi pitäisi vapaapäivän palkattomana ja hoitaisi lapsia? Mannerheimin lastensuojeluliitosta miehesi työajan ajaksi hoitaja? Lapset mukaan ja odottavat käytävällä hetken, kun käyt katsomassa? Matka on pitkä, mutta arvostat myöhemmin, että menit.



Minun mummoni kuoli siten, että en ollut paikalla, vaan olin mennyt juhannukseksi mieheni mökille. Harmittaa vieläkin, vaikka aikaa on kulunut jo 15 vuotta. Olin käynyt aiemmin viikolla joka päivä junalla töiden jälkeen katsomassa häntä ja illalla junalla takaisin. Matkaa oli 170 kilometriä yhteen suuntaan. Puoli tuntia vaan ehdin olla aina kerrallaan.

Onko tää nyt taas niitä provoja, joihin ihmiset kilvan keksivät ratkaisuja, mutta mikään ei ap:lle passaa. Minusta on jotenkin nurinkurista, että hautajaisiin kyllä päästään, mutta ei viimeisiä hyvästejä jättämään.