Eilen oli syntymäpäiväni, eikä kukaan onnitellut..
En ole facebookissa, mutta mm. mieheni ja lapseni unohtivat täysin. Muista sukulaisista ja kavereista puhumattakaan. Vähän kelju olo. Täytin kuitenkin 35.
Ainoastaan kissani näytti muistavan synttärini, koska raahasi jalkoihini pullean myyrän, jonka oli käynyt pyydystämässä. Katsoi vielä kiinteästi minua ja naukaisi. Höpsö, ihana otus :)
Kommentit (33)
Mulla on tänään synttärit. Mutta onbea ap, vaikka vähän myöhässä! Ja kissasi on ihana :)
Miestä ja lapsia kannattaa muistuttaa ja sanoa, että toivot juhlia ja lahjankin. Ei saa jäädä marttyyriksi yksin.
Kaipaat onnitteluja? Oletko siis kuitenkin 3v? Ei aikuisia enää onnitella muuta kuin pyöreistä vuosista!
Odota vielä 15 vuotta, niin viisikymppiä tulee täyteen ja voit itse järjestää kekkerit, joihin voit kutsua väkeä niin paljon kuin haluat. Eiköhän joku muista onnitellakin.
Itse olen ainakin huomannut, että jos haluaa ihmisten muistavan synttärit, niin niistä puhuminen ja kohkaaminen pitää aloittaa jo hyvissä ajoin. Pitää muistuttaa moneen kertaan ja pohtia, että mitä olisi mukava saada lahjaksi, tai millä tavalla haluaisi itseään muistettavan sinä päivänä.
Paljon onnea synttärisankarille.
Pahoittelen myöhästymistä, yritin muistaa, mutta laho pää teki tepposet.
Onneksi olkoon! Minä täytän huomenna 35 =)
Totta hemmetissä aviomiehen pitää muistaa vaimonsa syntymäpäivät ja pitää myös huoli, että lapsetkin onnittelevat.
Hei! Luin kerran kirjan, oisko ollu Tuulaliina Variksen, jossa kerrottiin naisesta, jonka synttärin muisti ainoastaan Yves Rocher...
Aikuisella on aika tavallista, ettei synttäreitä muisteta. Tosin perheen pitäisi minusta muistaa.
AI no kyllä mulla on yksi tuttu, joka saa synttäreinänsä joka vuosi sadoittain onnitteluja. Mistähän moinen johtuu? Itekään en saa ku hädin tuskin muutaman onnittelun :D
Mutta joo, onnea AP ja sulla on ihana kissa :) <3
Olen huono muistamaan muiden syntymäpäiviä (ellei tule kutsua niitä juhlistamaan), enkä enää näin aikuisena odota sitä muiltakaan. Yksi päivä muiden joukossa eikä ne onnittelut tai niiden puute tee minusta onnellisempaa/onnettomampaa. Elä ota itseesi.
Muistan kuitenkin mieheni syntymäpäivän ja se riittää. Jännä tosiaan, että oli omalta mieheltäsi päässyt kokonaan unohtumaan. Jatkossa voisit kysellä jo etukäteen, että tehtäisiinkö jotain kivaa synttäreidesi aikaan jne.
Been there, done that, have the T-shirt.
Ei monetkaan miehet pidä synttäreitä niin isona juttuna, että ne pitäisi muistamalla muistaa. Monia miehiä pitää muistuttaa hyvissä ajoin. Lapset taas ovat kulttuurimme tapoja vasta opettelemassa.
Omista synttäreistä kannattaa mainita tai ihan järjestää kakkukestit, jos haluaa nauttia niistä täysin siemauksin muiden kanssa!
Myöhästynet syntymäpäiväonnittelut :)
onnneksi olkoon !