Miten päättää suhde nätisti?
Olen siis tapaillut erästä mistä nyt noin vuoden, eikä vieläkään ole saatu varmuutta seurustellaanko tässä vai ei. Lisäksi mies on kausittain harrastanut ihmeellistä katoilua, jonka aikana on ollut tosi töykeä minua kohtaan eikä vastaa viesteihini vaikka ne lukeekin.
Olin jossain vaiheessa tosi rakastunut häneen ja tuo käytös satutti aika pahasti. Tunteet pääsivät viilenemään ja nyt löydän itseni tilanteesta, jossa en enää haluaisi olla miehen lähelläkään. Mua ahdistaa pelkkä ajatus siitä että tämä suhde tulisi jatkumaan vielä vaikka toisen mokoman.
Mies vaikuttaa nyt tosi rakastuneelta, viestittelee päivittäin ja sanoo rakastavansa yms. Jos olisi tehnyt tuon vaikka muutama kuukausi sitten, olisin ollut tosi onnellinen nyt lähinnä ahdistaa kun en oikein tiedä miten reagoida.
Sanoin miehelle suhteen alkuvaiheessa, että suurin pelkoni näissä parisuhdejutuissa on nimenomaan tuollainen jojoilu ja yhtäkkinen katoaminen.
Miehen isä sattui vielä kuolemaan tässä ihan hiljattain (muutama kk sitten), eli mahdollinen ero pitäisi hoitaa todella nätisti.
Mitä teen? Eroanko nyt vai odotanko vielä? Ja miten voisin hoitaa eron mahdollisimman kauniisti? Kyse ei tosiaan ole siitä ettäkö miehessä olisi jotain vikaa (tuon katoilun lisäksi), en vain oikein tunne enää mitään häntä kohtaan.
Olemme molemmat nuoria, parikymppisiä. Tuntuukin tosi epäreilulta roikottaa miestä suhteessa, jossa toinen osapuoli ei tunne mitään.
Kommentit (10)
Ei miehen isän kuolema velvoita sua olemaan suhteessa, jossa et halua olla.
Sanot ystävällisesti, nätisti, mutta jämptisti, että sinulla ei ole sellaisia tunteitä häntä kohtaa, että haluaisit seurustelua/tapailua jatkaa. Kyllä tuollaisesta katoilusta voi sanoa suoraan, voit sanoa, että se aiheuttaa sinussa epävarmuutta ja pelkoa ja et halua olla suhteessa, jossa toinen katoilee oudosti.
Tottakai saatat pahoittaa miehen mielen, mutta onhan hänkin pahoittanut sinun mielesi montaa kertaa katoiluillaan. Sinun ei tarvitse pelätä sitä, että hän pahoittaa mielensä. Joskus on ajateltava enemmän itseään kuin muita ja et voi jäädä suhteeseen siksi, että pelkäät toisen pahoittavan mielensä, jos lähdet.
Kertoisin suoraan tunteideni kadonneen vuoden epämääräisen venkoilun takia.
Kertoisin myös, että voin olla tukena ja nähdä/ jutella puhelimessa joskus, kun on varmasti rankkaa kun isäkin nukkui pois juuri.
[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 11:02"]
Kertoisin suoraan tunteideni kadonneen vuoden epämääräisen venkoilun takia.
Kertoisin myös, että voin olla tukena ja nähdä/ jutella puhelimessa joskus, kun on varmasti rankkaa kun isäkin nukkui pois juuri.
[/quote]
Todellakin suoraan ja rehellistä puhetta.
Et sitten missään nimessä lähde välittömästi toisen miehen matkaan, jos nyt käytät syynä sitä että seurustelu ahdistaa sinua ja haluat olla yksin. Luot vaan maailmaan uuden naisvihaisen katkeron lisää.
Viilennä välit viikoksi tai pariksi, ja sen jälkeen mene kertomaan naamakkain että homma ei enää sinun kohdallasi toimi, ja että haluat lopettaa suhteenne. Asian voi esittää huomioonottavasti ilman että tarpeettomasti loukkaa toista.
Näin tein itse juuri vastikään kun erosin poikaystävästäni. Eihän se helppoa silti ollut, mutta hyvä fiilis jäi itselle kuin hoidin homman asiallisesti.
Sanot suoraan ja rehellisesti, että tunteesi ovat viilenneet ja haluat lopettaa seurustelunne/suhteenne. That is it.
Hänellä on siis lupa satuttaa sinua, mutta sinulla ei häntä? Itsekunnioitusta nainen!
Ei normaali ihminen katoile tuolleen seurustelun alkuvaiheessa, jossa pitäisi olla vielä suurimmat alkuhuumat päällä.
Tottakai lopetat suhteen, eihän sitä tarvitse edes miettiä jos noin tunnet kuin kirjoitit. Luulen, että osaat tehdä sen ihan nätisti ilman neuvojakin, mutta muista, että et anna mahdollisuutta jatkoon, vaan lopetat sen kerralla. Aikaisempi neuvoi, että sanot tunteiden olevan sinun puolelta viilenneet, on hyvä. Näin on ja tunteet eivät siitä lämpene vaikka kuka mitä tekisi. Haluat jatkaa matkaa yksin ja hyvää jatkoa. Satuttaa se joka tapauksessa, mutta sellaista sattuu. Sovi siis tapaaminen johonkin rauhalliseen paikkaan ilman yleisöä ja et jää asiasta enempää keskustelemaan ja selittelemään. Näin ole päättänyt, näin tapahtuu. Jos jotakin selityksiä haluat kertoa, niin kerro, mutta älä jää asiasta neuvottelemaan. Poistut paikalta ja mahdollisiin miehen yhteydenottoihin jätät vastaamatta.
No en ehkä välittömästi isän kuoleman jälkeen pudottaisi pommia, mutta ota hieman etäisyyttä jotta mies ehtii vähän henkisesti valmistautua. Älä siis missään nimessä toisena päivänä ole normaalisti ja mielinkielin ja seuraavana sano haluavasi erota.